Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Jotta julkisten varojen käyttö voitaisiin jakaa tasaisemmin EU:n ja jäsenmaiden välillä, unionitasolle tarvittaisiin myös vahvemmat demokraattiset mekanismit, kirjoittaa Teija Tiilikainen.

EU on lähes puhdasoppinen liittovaltio. Sillä on yhteinen alue ja ulkorajat, pitkälti liittovaltiolliset mitat täyttävä päätöksentekojärjestelmä sekä oikeusjärjestys. EU:n kansainvälisoikeudellinen toimikelpoisuus on laaja. Unioni edustaa jäsenvaltioita erityisesti kansainvälisessä talous- ja kauppapolitiikassa sekä yhä enemmän myös poliittisissa ulkosuhteissa. Pääosalla jäsenmaista on yhteinen valuutta.

Toisin kuin liittovaltioissa, EU:n julkisten varojen käyttö painottuu selkeästi jäsenvaltioihin. Lisäksi unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä erityisesti puolustuspolitiikka ovat kaukana liittovaltiollisesta yhtenäisyydestä. Unionilta puuttuu myös sen päätöksiä jäsenvaltioiden tasolla täytäntöönpaneva koneisto sekä modernin perustuslaillisuuden ulkoiset mitat täyttävä perustuslaki.

Liittovaltioiden perustaminen on yleensä liittynyt joko ulkoisiin uhkakuviin tai sisäisen poliittisen ja etnisen monimuotoisuuden hallintaan. Federalismi on myös palvellut välineenä demokraattisen hallintatavan juurruttamisessa. Kaikki mainitut syyt puoltaisivat liittovaltiosuunnitelmien loppuunsaattamista myös EU:ssa. Keskitetty yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vahvistaisi unionin poliittista painoarvoa kansainvälisissä suhteissa ja tarjoaisi sille nykyistä paremmat edellytykset hallita monia uhkakuviaan terrorismista valtioiden välisiin konflikteihin.

Liittovaltiollisessa järjestelmässä unionin kahden tason demokratian kehittämisestä voitaisiin keskustella avoimesti eikä sammutetuin lyhdyin kuten nykyään. Liittovaltioissa enemmistödemokratian vastapainoksi on tapana luoda vahva järjestelmä tasoittamaan osavaltioiden kokoeroja ja suojaamaan vähemmistöjä. Unionin poliittis-oikeudellinen järjestelmä jo etenee selkeästi tähän suuntaan.

EU:n liittovaltiollisen olemuksen viimeisteleminen sisältää riskejä. EU-maiden enemmistön osalta puolustusyhteistyö nojaa Natoon, jolloin täyden yhteispuolustuksen luominen unionille merkitsisi suuria rakenteellisia muutoksia. Jotta julkisten varojen käyttö voitaisiin jakaa tasaisemmin EU:n ja jäsenmaiden välillä, unionitasolle tarvittaisiin myös vahvemmat demokraattiset mekanismit. Puolueiden tulisi järjestäytyä Euroopan tasolla ja julkista tilaa avata maanosan laajuiselle poliittiselle keskustelulle.

Tässä UP-lehden numerossa avataan federalismin luonnetta ja siihen liittyviä käsityksiä Suomessa ja muualla EU:ssa. Osallistuminen Euroopan poliittisten rakenteiden kehittämiseen siten, että lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin seuraavan vuosisadan haasteisiin, on 100-vuotiaalle Suomelle tärkeä tehtävä. Tässä juhlavuoden viimeisessä numerossa presidenttiehdokkaat esittelevät näkemyksiään maailmanpoliittisesta tilanteesta vuonna 2024. Lisäksi arvioidaan Kiinan tietä maailmanvallaksi ja tekoälyn tuomia haasteita. Lehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulunaikaa ja onnea alkavalle vuodelle!

 
Ulkopolitiikka 4/2017

Kiista turvapaikanhakijoista teki Saksan hallituksen synnytyksestä poikkeuksellisen vaikean – näin tapahtumat etenivät

Tuula Toivio

UP katsoi hypetetyn Kalevalanmaan, joka tekee Oopperatalosta viihteen näyttämön – teos on puhutteleva runsaudensarvi

Eeva Innola

EU on jo melkein liittovaltio, mutta siitä ei haluta puhua – näin federalismista tuli poliittinen lyömäase

Laura Myllymäki/UP

Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin – tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla

Kaarina Vainio/UP

Itsenäisen Suomen historia on menestystarina, johon liittyy kiusallisia piirteitä: perustuslakia on taivutettu moneen kertaan

Johanna Rainio-Niemi

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Janne Riiheläinen

Kirja: Brexit on Irlannille pilvi ilman kultareunusta – Pohjois-Irlannin rauhanprosessi voi vaarantua

Pasi Myöhänen

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa

Vertti Kiukas

Venäläisen Vladimir Kara-Murzan sisäelimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta – kahdesti myrkkyä saanut dissidentti ei tiedä, miten ainetta päätyi hänen kehoonsa

Joonas Pörsti/UP

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio

 

Katastrofin hinta

Laura Myllymäki/UP

Raqqan toinen valtaus

Saana-Maria Jokinen

Erilaiset diktatuurit

Pirkko Pöntinen

Kansallisvaltion jälkeen

Heidi Hautala

Alueiden Euroopasta liittovaltioksi

Hannu Reime

Kansanvalta hajautuu eri tasoille

Jutta Urpilainen

Uusi maailmanpoliisi

Matti Koskinen

Vuonna 2024

Janne Salomaa ja Laura Myllymäki/UP

Iskunkestävät

Laura Myllymäki/UP

Tyrkkyvaltiot vailla tunnustusta

Olli Ruohomäki

Kiinan hoiperteleva talous

Tuula Toivio

Pulmalliset hauraat valtiot

Olli Ruohomäki

Jihadismi yllätti Ranskan

Janne Hopsu

Mafia rakastaa demokratiaa

Ville Ropponen

Taakanjako on ikuisuusaihe

Matti Pesu

Balkan järjestöjen vallassa

Heta Muurinen

Demokraattien toivo

Jenni Heikka

Ensimmäinen tv-presidentti

Anna-Kaisa Hiltunen

Nooan jälkeläiset

Joonas Pörsti/UP

Mikä ihmeen G?