Anthony Giddens: "Euroopan sosiaalista mallia on uudistettava heti"

Johanna Juselius

Pitkän ja maineikkaan uran sosiologina tehnyt Anthony Giddens on tottunut antamaan ohjeita myös poliitikoille. Hänet on jo julistettu Tony Blairin suosikiksi, ja nyt Giddens tarjoaa apuaan Britannian todennäköisimmälle uudelle pääministerille Gordon Brownille.

Anthony Giddens on varmasti Britan­nian tunnetuin älykkö, eräänlainen superintellektuelli. Hän on luonut vakuuttavan uran sosiologina, ja Google Scholarin mukaan Giddens on myös maailman siteeratuin sosio­logi. Hän on kirjoittanut 40 kirjaa, jotka on käännetty 40 eri kielelle.

Giddens johti London School of Economicsia vuosina 1997–2003, ja vuonna 2004 hänestä tehtiin ylä­huoneen jäsen. Giddens popularisoi termin globalisaatio 80-luvun puoli­välissä ja on yksi Polity-kustantamon perustajista. Kustantamo on yksi maailman tunnetuimpia humanistis­ten ja yhteiskuntatieteellisten kirjojen julkaisijoita. Hän on myös Tony Blairin ”lempiälykkö”, jonka kehit­telemä ”kolmannen tien” -politiikka (Third Way) on vaikuttanut politii­kan tekoon ympäri maailman.

Giddens, jonka sosiologian op­pikirja on maailman myydyin, on aina ollut edelläkävijä. Kun Giddens 1980-luvun puolivälissä aloitti kes­kustelun globalisaatiosta, kukaan ei ollut kiinnostunut. ”Nyt kaikkien on puhuttava globalisaatiosta koko ajan, ja alan olla jo hieman kyllästynyt siihen”, hän naurahtaa.

Giddens oli myös ensimmäisten akateemikkojen joukossa popula­risoimassa globalisaation käyttöä terminä. Hän myös ymmärsi, että globalisaation haasteisiin täytyy vas­tata poliittisesti, ei ainoastaan talou­dellisesti. Kirjassaan Runaway World, joka toden teolla aloitti keskustelun globalisaatiosta, hän esitti, että ”ta­loudellinen, tieteellinen ja teknologi­nen globalisaatio vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Perinteinen elämä ja maailma ympärillämme muuttuvat, ja ihminen joutuu tekemään valinto­ja ja ottamaan riskejä uudenlaisissa tilanteissa, mikä tuntuu kenties ahdis­tavalta.”

Giddensin poliittinen analyysi pohjaa paljolti vaikuttavaan uraan sosiologina. Hänen mielestään po­litiikkojen olisi luotava ohjelma, joka suojelee ja auttaa kansalaista hyötymään globalisaation eduista ja selviytymään elämäntavoissa ja ym­päristössä tapahtuneista muutoksista. ”Valtion on autettava ihmisiä autta­maan itseään ja tekemään elämästään menestyksellistä. Menestyvä talous on keskeistä tämän tavoitteen saavut­tamiseksi.”

Brittiakateemikko on ennen kaik­kea eurooppalainen. Hänen edellinen projektinsa oli laaja kansainvälinen tutkimusprojekti, jonka tarkoituk­sena oli tuoda yhteen Euroopan johtavat akateemikot, poliitikot ja poliittiset tutkijat ja ideoida sosiaa­lisia ja taloudellisia ratkaisumalleja maanosan tulevaisuutta varten.

Mallia Suomesta

Giddens on jo jonkin aikaa tarkkail­lut ”suomalaista menestystarinaa” ja sitä, mikä meidät on tähän tilantee­seen johtanut. Giddens nostaa usein esille Suomen, kun hän puhuu siitä, miten keskeistä uudistuminen on sekä valtion että ihmisille yksityisellä tasolla.

”Suomessa ruokavalio oli jossain vaiheessa niin huono, että varsinkin suomalaiset miehet johtivat elinta­poihin liittyviä sairaus- kuten sydän­tautitilastoja. Valtio aloitti kuitenkin määrätietoisen kampanjan elintapo­jen uudistamiseksi, ja lopputulos oli vakuuttava”.

Giddens näkee Suomen menestyk­sen syyksi juuri uudistusmielisyyden. Thatcherin kaudella Britanniassa konservatiivit eivät pitäneet sosiaalis­ta mallia yhtä tärkeänä kuin talouden kasvua. He eivät uskoneet, että vahva talous ja hyvinvointivaltio voisivat elää rinta rinnan.

”Tämä ei tietenkään ole totta. Suomi on osoittanut, että vahva talous ja kansalaisten hyvinvoinnin takaaminen tukevat toisiaan. Tietysti Suomenkin on jatkuvasti uudistuttava – kun tästä linjasta aletaan perääntyä, negatiiviset tulokset näkyvät heti.” Giddens yhtyy siihen käsitykseen, jonka mukaan Suomi selvisi myös lamasta juuri uudistumalla nopeasti.

Euroopan sosiaaliset mallit -pro­jektin aikana käytyjen keskustelujen pohjalta Giddens kirjoitti kirjan Eu­rope in the Global Age, jossa hän pui Euroopan keskeisiä ongelmia.

”Euroopan sosiaalinen malli – se että valtio tukee kansalaisten hyvin­vointia ja tarjoaa heille sosiaalista turvaa – on maanosamme kruu­nunjalokivi. Se tarkoittaa sitä, että eurooppalaisissa maissa on olemassa malleja, joiden tarkoitus on suojella kansalaisia sekä auttaa heitä menesty­mään elämässään.”

Euroopalla on kuitenkin hätä, uskoo Giddens. ”Monet ongelmat, kuten korkea työttömyys, tekevät eu­rooppalaisista skeptisiä tai vihamie­lisiä eurooppalaista ideaa kohtaan. Siksi eurooppalaista sosiaalista mallia on uudistettava välittömästi. Ja uu­distamisen on alettava heti.”

”Ne, jotka dogmaattisesti kiel­täytyvät uskomasta, että valtio voisi tuoda etuuksia kansalaisille, ovat yhtä kaukana totuudesta kuin ne, jotka sanovat samaa markkinoista! Olen markkinoiden fani. Valtion väliintulon avulla markkinat voivat toimia hyvin, mutta sääntelyn avulla voidaan myös lieventää markkinoi­den haitallisia vaikutuksia.” Epäta­sa-arvoisuus on hänen mielestään vähintäänkin yksi suurimmista markkinoiden aiheuttamista ongel­mista.

Hyvinvoinnin edistämisellä voi Giddensin mielestä olla positiivinen vaikutus myös talouden kasvuun. ”Britanniassa lähes joka viidenneltä puuttuu taitoja ja koulutusta, joita tarvitaan, jotta Britannia pystyy tule­vaisuudessa kilpailemaan kansainväli­sillä markkinoilla.”

Britanniassa poliitikkojen ja intellektuellien välillä ei tunnu olevan mitään yhteyttä. En ymmärrä, miksei.

Uudistumisen politiikkaa

Vaikka Giddens onkin tehnyt pää­työnsä ”suoraviivaisena sosiologina”, hänen vaikutuksensa politiikkaan on myös mittava. Giddens aloitti politiikan analysoinnin vuonna 1998 teoksellaan The Third Way, minkä seurauksena hänestä tuli pääministeri Blairin ”lempiguru”. Kyseinen teos on käytännössä luonut pohjan Ison-Britannian työväenpuolueen poliitti­selle ohjelmalle ja näyttänyt suuntaa sosiaalidemokraattisille puolueille ympäri maailman.

Giddens osallistui Bill Clintonin ja Tony Blairin välisiin neuvotteluihin, joissa USA:n ”uudet demokraatit” (New Democrats) ja Ison-Britannian työväenpuolueen uudistusmieliset jäsenet (New Labour) loivat puolueil­le uudet ohjelmat. Molemmissa mais­sa poliittinen tilanne vaati tuolloin selkeää erontekoa entiseen ja uusia, tuoreita ideoita.

The Third Way -kirjaa, kuten, omituista kyllä, suurinta osaa Gid­densin kattavasta tuotannosta ei ole käännetty suomeksi. Sen ideat ovat kuitenkin tuttuja monille suoma­laisillekin poliitikoille ja politiikan tutkijoille.

Mikä on tämä ”kolmas tie”, jolla on ollut niin suuri vaikutus politiikkaan Britanniassa ja ympäri maailman? Sen keskeinen idea on uudistuminen. Ajattelutapa perustuu demokraattisen pohjan säilyttämiseen sekä talouden ja hyvinvoinnin edistä­miseen.

”Ensimmäisenä tienä” Giddens näki Britannian vanhan työväenpuo­lueen. Hänen mielestään se oli palvel­lut oman aikansa työväenliikettä hy­vin, mutta ohjelma oli tehty sellaista yhteiskuntaa varten, jota ei Giddensin mukaan enää ollut olemassa.

”Toinen tie” oli Isossa-Britannias­sa Thatcherin ja konservatiivien tie. Thatcherin kaudella ammattiliittojen valta yritettiin poistaa, hyvinvointival­tiota ei haluttu tukea, ja markkinoille annettiin vapaat kädet. Sosiologina Giddens arvioi, että Thatcherin vuo­det ovat synnyttäneet yhteiskunnalli­sia ongelmia, joita pitkällä tähtäimellä on vaikea korjata. Hänen mukaansa tulisi kestämään noin 20 vuotta ennen kuin muutos alkaisi näkyä.

Giddensin mielestä oli hyödytöntä tehdä valinta näiden kahden vaih­toehdon välillä, sillä toimiva demo­kratia edellyttää sekä talouden että sosiaalisen hyvinvoinnin rinnakkaineloa.

”Kolmannen tien” politiikka peräänkuuluttaakin äärivasemmiston ja äärioikeiston välissä olevaa kes­kustaa, joka palvelee suurinta osaa kansalaisia paremmin kuin vanha, perinteinen vasemmisto tai toisaal­ta thatcherilainen oikeisto, joka ei ollut valmis sijoittamaan henkiseen kasvuun tai hyvinvointiin. Työväen­puolueen murskatappio vuoden 1992 vaaleissa osoitti, että perinteisen työ­väenpuolueen Old Left -linja ei pal­vellut enää äänestäjien tarpeita.

Nyt, 10 vuotta myöhemmin, Giddens on kirjoittanut uuden teok­sen, Over to You, Mr Brown: How Labour Can Win Again, jossa hän tarjoaa apuaan valtiovarainministeri Gordon Brownille. Hänet luultavasti julistetaan muutaman viikon kuluttua työväenpuolueen uudeksi johtajaksi, sillä Blairin ilmoitettua erostaan mui­ta vakavasti otettavia ehdokkaita ei ole noussut esille.

Ylistyshuuto yliopistoille

Giddens toimi vuodesta 1997 vuoteen 2003 London School of Ecomonics’n (LSE) johtajana. Hän oli ihailtu ja ar­vostettu johtaja, jonka siteet kouluun ovat edelleen vahvat. ”Tein paljon töitä LSE:n eteen ja olen ylpeä sen kansainvälisestä maineesta.”

”Olen suuri yliopistojen puolesta­puhuja. Yliopistot ansaitsevat, ei vain kolmi-, vaan nelinkertaisen hurraa-huudon! Yliopistot ovat yksi hie­noimmista saavutuksista yhteiskun­nassamme ja tärkeitä myös taloudel­le. Minun mielestäni huippuyliopistot tarvitsevat luovuutta, sopeutumis­kykyä ja tiettyä riippumattomuutta kaupallisia paineita kohtaan. Niiden taloudellinen merkitys voidaan näyt­tää toteen pitkällä tähtäimellä.”

”Esimerkiksi käy Tim Berners-Lee, joka valmistui Oxfordista ja työskenteli yliopistojen ja ammatti­alojen rajamailla. Hän keksi inter­netin. Berners-Leen tutkimustyöllä oli ollut mullistava vaikutus koko maailman talouteen. Kaikki tietävät, että yliopistoilla on suuri merkitys tiedonsiirtäjinä ja että yliopistokoulu­tukseen sijoittaminen kannattaa.”

Suomi on osoittanut, että vahva talous ja kansalaisten hyvinvoinnin takaaminen tukevat toisiaan. Tietysti Suomenkin on jatkuvasti uudistuttava – kun tästä linjasta aletaan perääntyä, negatiiviset tulokset näkyvät heti.

Anthony Giddens on erittäin tunnettu henkilö, niin mediassa, politiikassa kuin akateemisessa maailmassakin. Giddensissa on yl­lättävää hänen huolettomuutensa ja ystävällisyytensä. Koko sinä aikana kun olen hänet tuntenut, Giddens ei ole koskaan ollut pahansuopa ketään kohtaan. Päinvastoin, hän jaksaa aina muistuttaa miten ”tärkeää on kiittää”. Giddensillä on jatkuvasti jokin projekti meneillään ja hän on kiinnostunut aivan kaikesta.

”Theodor Adorno sanoi kerran että, ‘jos haluat tehdä vaikutuksen ih­misiin, pidä huoli siitä, että kirjoitat asioita, joita ihmiset eivät ymmärrä’. Koska olin melko nuori luennoitsija, otin tämän tosissani. Olen ollut me­nestyksellinen, sillä vilkaisin äskettäin paria vanhaa kirjaani, enkä ymmärtä­nyt niistä mitään”.

1980-luvun puolivälissä Giddens koki akateemisen maailman liian suljetuksi ja perusti kirjankustantamo Polityn. Myöhemmin hän kiinnostui enemmän politiikasta. Giddens myön­tää, että raja-aitojen ylittämisestä on seurannut myös kritiikkiä.

”Mutta Britanniassa poliitikko­jen ja intellektuellien välillä ei tunnu olevan mitään yhteyttä. En ymmärrä, miksei. Muissa maissa intellektuellit kommentoivat politiikkaa mediassa tai ovat poliittisia vaikuttajia, ei meil­lä Englannissa.”

Anthony Giddens on itse asiassa jo kaatanut tämänkin raja-aidan. Ja hän tekee sen mielellään auttaakseen ihmisiä ymmärtämään, miten voim­me selviytyä ja menestyä globaalissa maailmassa. Giddensin mielestä kansalaisia ei pidä jättää yksin ratko­maan näitä haasteita.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää