Energiaturvallisuuden sudenkuopat
Kansainvälinen energiajärjestö IEA kiinnitti viime vuonna ilmestyneessä raportissaan huomiota tuontienergian suureen osuuteen energiaturvallisuuden näkökulmasta. Suomi ostaa kaiken kaasunsa Venäjältä, eikä maakaasun varmuusvarastoja ole käytössä.
Mitä tapahtuisi, jos kaasun tuonti Venäjältä kaikkien odotusten vastaisesti jonain päivänä lakkaisi? Tai koko Olkiluodon ydinvoimala jouduttaisiin sulkemaan silloin kun energiaa tarvitaan eniten, talven paukkupakkasilla?
Suomen energiahuollon kulmakivenä pidetään hajautettua tuotantoa: energiaa saadaan öljystä, puupolttoaineista, ydinvoimasta, kivihiilestä ja vesivoimaloista. Maakaasu tulee yhtä putkea pitkin Venäjältä, mutta kaasu kattaa vain 12 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Koko maa ei siis kylmenisi yhdessä yössä.
Tammi-helmikuussa ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin säännöstellä.
”Varakapasiteetti riittäisi kesällä, kun sähkönkulutus on pieni. Voisimme lisätä tuotantoa hiilivoimalaitoksissa, ja sähkön tuontikin olisi varmasti helpompaa”, sanoo ylijohtaja Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. ”Mutta olisimme vaikeuksissa ankaran talven aikana, kun sähkönkulutus on huipussaan tammi-helmikuussa. Silloin ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin säännöstellä.”
Jos sekä ydinvoima että sähkön tuonti olisivat pois hankintataseesta, kulutusta pitäisi vähentää 10–15 prosenttia. Kaikilta ei tarvitsisi leikata kulutusta yhtä paljon, vaan pulaa ryhdyttäisiin kierrättämään eri kuluttajilla eri vuorokauden aikoina.
”Sähköt voisivat olla pois päältä vaikkapa pääkaupunkiseudulla seitsemästä kahdeksaan, ja kahdeksasta yhdeksään Keski-Suomessa. Koko maan tasetta pidettäisiin yllä kierrätyksellä”, Turunen kuvailee.
Teollisuuslaitokset ja kuluttajat on luokiteltu tärkeysjärjestykseen. Valtio ei mielellään kerro, mitkä alat pidettäisiin tiukan paikan tulleen lämpiminä ja mitkä jätettäisiin sähköttä. Turunen suostuu silti hieman raottamaan asiaa.
”Yhden pienen esimerkin tarjoavat leipomot. Sähkön jakelua ei voi keskeyttää kesken pullan paiston. Tärkeiden alojen listalla on myös jatkuvasti sähkön tarpeessa olevia prosessilaitoksia, joita ei voi keskeyttää tuosta vain. Jos sähköt häviävät Rautaruukin masuunista, menee aikansa ennen kuin jäähtynyt rautamalmi on taas piikattu sieltä pois.”
Lisää aiheesta:
Eurooppa hajauttaa energiapeliään (UP 3/08)
Joonas Pörsti ja Kristian Kurki