Antti Herlin: "Nousut ja laskut jyrkkenevät"
Koneen pääomistaja Antti Herlin kehottaa varautumaan maailmantaloudessa entistä jyrkempiin ylä- ja alamäkiin. Politiikassa hän pelkää polarisoitumista, joka voi johtaa protektionismiin ja kauppasotiin.
Koneen lasinen pääkonttori sijaitsee Espoon Keilalahdessa, mutta tärkeimmät päätökset maailman johtaviin hissinvalmistajiin kuuluvassa yhtiössä tehdään Munkkiniemen kartanossa Helsingin puolella. Koneen hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin työhuoneessa vallitsee rauhallinen tunnelma. Seesteinen ilmapiiri on kuitenkin hämäävää, sillä tässä huoneessa on totuttu tekemään ripeitä päätöksiä.
”Yritysmaailma muistuttaa päivä päivältä enemmän formulaykkösiä”, Herlin muotoilee. Ja entistä kiivaampaan vauhtiin yritysjohtajat saavat varautua tulevaisuudessa, sillä Herlinin arvion mukaan taloudellinen kilpailu yritysten ja valtioiden välillä kiristyy tulevina vuosina entisestään.
”Kilpailu on armottoman kovaa. Globaaleilla markkinoilla menestyminen edellyttää, että yrityksen on oltava jatkuvasti huipulla tai ainakin huipun tuntumassa. Tavoite olla vain kakkonen on huono strategia.”
Liike-elämän edustajilta on totuttu kuulemaan globalisaatiota puoltavia lausuntoja. Herlinin mielestä globalisaatiossa on kyse niin monisyisestä asiasta, että jako ilmiön kannattajiin tai vastustajiin on hieman keinotekoinen. ”En kuulu kumpaankaan ryhmään. Niin yrityksen kuin valtionkin kannalta tärkeintä on, että merkittävät asiat tehdään muutoksen eturintamassa.”
Herlinin mukaan Suomi on tähän saakka onnistunut varsin hyvin hyödyntämään rajojen avautumisen tavaroille, palveluille ja pääomille.
”Uhkakuvien maalailun sijaan kannattaisi keskittyä miettimään globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Aiempi menestys ei kuitenkaan takaa automaattisesti sitä, että pärjäisimme myös tulevaisuudessa. Kilpailukyvystä on pidettävä huolta.”
Herlin myöntää, että globalisaatiolla on myös haittapuolensa. Yksi niistä on maailmantalouden alttius äkillisille ja odottamattomille häiriöille.
”Lintuinfluenssa on tästä erinomainen esimerkki. Ihmiskunnalle tauti ei ole saanut aikaan mitään vahinkoa, mutta ihmisten käyttäytymistä se muutti hetkellisesti rajusti.”
Herlin odottaa, että tulevaisuudessa globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat varautumaan entistä jyrkempiin ylä- ja alamäkiin.
”Laskujen jälkeen myös korjausliikkeet ylöspäin tapahtuvat nopeasti. Kaakkois-Aasian maat toipuivat nopeasti vuoden 1997 talouskriisistä. Sars-epidemiasta Aasia selvisi vieläkin nopeammin.”
Äkkipysäystä ei odotettavissa
Pienistä yskähtelyistä huolimatta viime vuodet ovat olleet maailmantaloudessa vakaata kasvun aikaa. Vauhti voi tulevina vuosina hieman hidastua, mutta mitään äkkipysäyksiä ei Herlinin mielestä ole näköpiirissä.
Koneen tuotteiden, eli hissien, liukuportaiden ja automaattiovien, markkinat ovat Herlinin mukaan varsin hyvä suhdannemittari. Ylivoimaisesti vetävimmät markkinat ovat nyt Kiinassa, jossa suomalaisyhtiö on laajentanut nopeasti tuotantoaan ja palveluverkostoaan.
Herlin käy Kiinassa säännöllisin väliajoin, eikä idän jättiläisen kasvuvauhti lakkaa häntä hämmästyttämästä. ”Kiina on fantastinen esimerkki siitä, että maan johto on pystynyt vähentämään nopeasti köyhyyttä ja pitänyt satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen hallinnassa. En sano, että kehitys on ollut täysin kivutonta. Joka tapauksessa se on melkoinen saavutus.”
Herlin uskoo Intian seuraavan perässä, joskin Kiinaa hieman hiljaisemmalla vauhdilla.
”Aasian lisäksi kauppa käy hyvin myös läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla. Etelä-Euroopassa on havaittavissa pientä hidastumista. Etenkin Italian talous huolestuttaa, sillä kyse on rakenteellisista ongelmista.”
Nykyisten kehittyvien talouksien ohella kannattaa etsiä heikkoja signaaleja myös uusilta nousevilta alueilta, Herlin sanoo. ”Globalisaation keskeinen ominaisuus on se, ettei mikään ole pysyvää. Esimerkiksi Afrikasta voi joskus tulla globalisaation hyötyjä, vaikka maanosan ongelmat ovatkin valtavat. Tosiasia on, että maailmasta etsitään koko ajan uusia dynaamisia alueita. Afrikkalaiset itsekin ovat tämän huomanneet.”
Protektionismi nostaa päätään
Herlinin mukaan on vaikea kuvitella sellaista maailmanpoliittista myllerrystä, joka voisi suistaa maailman äkillisesti syvään lamaan. ”Odottamaton tulee kuitenkin odottamatta.”
Synkempiäkin arvioita maailmantalouden riskeistä on esitetty. Muun muassa tunnettu kansainvälisen politiikan tutkija Niall Ferguson on varoittanut, että ääri-islamilaisten terroristien massiivinen isku tai Taiwanin kriisin kärjistyminen aseelliseksi konfliktiksi ovat esimerkkejä shokeista, jotka voisivat suistaa koko maailmantalouden raiteiltaan.
Yhtymäkohtia nykypäivään Ferguson löytää ensimmäistä maailmansotaa edeltävästä ajasta. Silloisten suurvaltojen välisten jännitteiden purkautuminen täysimittaiseksi sodaksi katkaisi nousukauden, jolle olivat antaneet vauhtia kasvava ulkomaankauppa, rajat ylittävät investoinnit ja muuttoliike.
”Tuskinpa tässä kenenkään tarvitsee kolmatta maailmansotaa pelätä. Se on kuitenkin totta, että valtioiden väliset taloudelliset kiistat, jopa kauppasodat, ovat todellisia uhkia. Monissa maissa kansallinen politiikka on polarisoitunut. Siitä seuraa helposti kaupan esteiden nousua.”
Herlinin mielestä yritysjohtajien eri puolilla maailmaa pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, ettei protektionismi nostaa päätään. Paluu tullimuurien ja muiden kaupan esteiden maailmaan olisi hänen mukaansa kaikille vahingollista.
Vuosia jatkuneen talouskasvun aikanakin kannattaa Herlinin mukaan muistaa, että suhdannevaihtelut eivät ole hävinneet mihinkään maailmantaloudesta. ”Historia on opettanut, ettei yksikään nousukausi jatku ikuisesti. Kaikki tietävät, että vauhti hyytyy joskus ja että erilaisiin lamoihin ajaudutaan myös tulevaisuudessa.”
Liike-elämässä menestymisen keskeisin edellytys on Herlinin mukaan muutoksen hallinta ja liiketoimien oikea ajoitus. Laskukauden häämöttäessä liikkeenjohdon taidot punnitaan erityisen tarkkaan.
”On oikeastaan hieman huolestuttavaa, että suomaisyrityksissä on paljon sellaisia nuorempia johtajia, jotka ovat nähneet pelkästään ylöspäin osoittavia käyriä.”
Herlin on kokenut liike-elämässä myös huonoja aikoja. 1990-luvun lamavuosina rakentaminen ja sen myötä myös hissikauppa tyrehtyivät. ”Mietimme tämän kartanonkin myyntiä. Organisaatiolle haluttiin osoittaa, että kaikki osallistuvat säästötalkoisiin.”
Antti Herlinin isän Pekka Herlinin 1960-luvulla ostamaa kartanoa ei tarvinnut myydä. Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolta alkoi Koneen nousu. Samassa aallossa myös monet muut suomalaisyritykset lähtivät menestyksekkäästi maailmalle.
”Onneksi Suomesta löytyi Metson, Wärtsilän ja Nokian kaltaisia yrityksiä, jotka pystyivät muuttamaan Neuvostoliiton viennin varaan rakennetun tuotantonsa globaaleille markkinoille sopivaksi.”
Palveluista puskuri suhdannevaihteluihin
Suomalaisilla konepajoilla on viime vuodet pitänyt kiirettä. Menestyksen jatkumisesta ei voida kuitenkaan olla varmoja, Herlin sanoo. ”Kiinaan rantautuivat ensimmäisenä suhteellisen nopeasti pääomaa kierrättävät kulutustavaroiden ja elektroniikan valmistajat. Veikkaan, että seuraavaksi maassa aletaan tehdä entistä enemmän suurempia investointituotteita.”
”Suomelle tämä on riski. Pahinta on, jos samaan aikaan sekä maailmantalous hidastuu että teolliseen tuotantoon perustuva taloudellinen rakenne kääntyy meitä vastaan.”
Suomalaisen metalliteollisuudenkin liikevaihdosta yhä suurempi osa tulee tuotteiden myynnin ohella palveluista. Herlin laskee, että Koneen liikevaihdosta jo runsaat 60 prosenttia tulee hissien huollosta ja muista asiakkaille tarjottavista palveluista.
”Mitä suurempi osuus liikevaihdosta tulee palveluista, sitä paremmin yritys kestää suhdannevaihteluita. Sama pätee myös valtioihin. Julkisen vallan tulisikin edistää palvelusektorin kehittymistä esimerkiksi verotuksen keinoin.”
Herlin korostaa, että kukin maa joutuu itse miettimään oman menestymisstrategiansa kansainvälisessä kilpailussa. EU:n yhteisiin ponnistuksiin hän tuntuu suhtautuvan epäilevästi.”Lissabonin strategia on loistava paperi, jos sitä vain alettaisiin noudattaa käytännössä. Se on kova haaste.”
Herlinin mukaan yksi lääke EU:n toiminnan tehottomuuteen olisi se, että päätöksentekoa siirrettäisiin jäsenmaihin. ”Jokunen vuosi sitten puhuttiin paljon subsidiariteettiperiaatteesta. Mihin se on päässyt unohtumaan? Olisi hienoa, jos EU:n tasolla keskityttäisiin merkittävämpiin asioihin kuin esimerkiksi siihen, kuinka monta sutta Suomessa saa juosta.”
Herlinin mielestä yksi huolestuttavimmista piirteistä EU:ssa on sääntelyn lisääminen.
”Kiina ja Yhdysvallat ovat menestyneet purkamalla talouden sääntelyä. EU:ssa ollaan menossa toiseen suuntaan.”
Tällä menolla Eurooppa jää Herlinin mukaan jälkeen kilpailijoistaan. ”Eurooppa istuu nyt pelkääjän paikalla. Asiat ratkaistaan USA–Aasiaakselilla.”
”Avainkysymys maailmantaloudelle on, kuinka kauan amerikkalaiset kuluttajat jaksavat kuluttaa.”
Aktiivisuus EU:ssa kannattaa
Turhautumisestaan huolimatta Herlin pitää tärkeänä sitä, että Suomi on EU:ssa aktiivinen ja pyrkii vaikuttamaan päätöksiin. Tosiasiat kannattaa kuitenkin muistaa.
”Suomen kokoisella maalla ei ole juurikaan sanomista, kun Euroopan väkirikkaimmat ja taloudeltaan vahvimmat valtiot päättävät asioista. Taitava poliitikko voi kuitenkin henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan saada enemmän vaikutusvaltaa kuin hänen edustamansa maan koko edellyttäisi.”
Herlin uskoo Suomen menestyvän EU:ssa. Maa on koko olemassaolonsa ajan oppinut tulemaan toimeen ja luovimaan suurten rinnalla, hän muistuttaa. ”Ei pidä kuitenkaan kuvitella, että kuuluminen unioniin ratkaisisi ongelmiamme. Suomessa uhkaa levitä käsitys, että EU pitää huolen kaikesta.”
Ykkössijat kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa eivät Herlinin mukaan kerro sitä, miten Suomen käy tulevaisuudessa. Hänen mielestään menestyminen edellyttää muun muassa sellaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää, joka takaa korkeatasoisen osaamisen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.
”On väärin kuvitella, että nopeasti kehittyvät Aasian ja Itä-Euroopan maat perustavat tulevaisuutensa ja kilpailukykynsä ainoastaan halpoihin työvoimakustannuksiin. Hyvään osaamiseen, teknologiaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuva tuotanto lisääntyy sielläkin nopeasti.”
Herlin muistuttaa, että innovaatiot ovat kilpailukyvyn kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen avaintekijöitä. ”Suomen on luotava nykyistä paremmat edellytykset uusille, radikaaleille innovaatioille, jotka yhdistävät erilaista osaamista ja johtavat hyppäyksenomaisiin parannuksiin nykyisillä tai aivan uusilla liiketoiminnan alueilla.”
”Innovaatiot voivat liittyä tuotteeseen tai teknologiaan, mutta yhä useammin ne koskevat tuotantoprosessia, liiketoimintamalleja tai yhtä aikaa kaikkia näitä osa-alueita. Näiden asioiden hallintaan tarvitaan osaamisen ja tutkimuksen monialaisuutta.”
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää