Sari Baldauf kaipaa älyllistä rehellisyyttä

Joonas Pörsti

Ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia ei voi jättää yksin hallitusten kontolle, Sari Baldauf arvioi. Globaalisti toimivien yritysten on kannettava globaalia vastuuta. Monille nuorille yrittäjille tällainen ajattelutapa on jo ominaista.

kuva Niina Sarkonen

Sari Baldauf jätti Nokian johtokunnan tammikuussa 2005. Hänestä on tullut kysytty freelance-johtaja, joka jakaa aikansa yrityselämän, lasten ja nuorten asioiden sekä musiikin kesken.

Baldauf johti Nokiassa verkkoryhmää ja vei yhtiötä Kiinan markkinoille 1990-luvun alkupuolella voimakkaan kasvun vuosina. Kansainvälistä kokemusta on arvostettu myöhemmin sekä ulkomailla että kotimaassa. Hän kuuluu amerikkalaisen Hewlett-Packardin hallitukseen ja saksalaisen Daimlerin hallintoneuvostoon. Kotimaassa hallitusjäsenyyksiä on useita. Lisäksi Baldauf toimii Savonlinnan oopperajuhlien puheenjohtajana ja Kansainvälisen lasten ja nuorten säätiön IYF:n (International Youth Foundation) hallituksessa.

”Minulle on itselleni selvää, miksi toimin kolmella näin erilaisella alueella. Koen nämä sektorit oman arvomaailmani kannalta tärkeiksi”, Baldauf sanoo.

”Liike-elämässä voi nähdä konkreettisia tuloksia. Yritysten on toimittava tehokkaasti, kun pyritään tavoitteisiin. Samaa tavoitteellisuutta toivoisi joskus myös niiltä aloilta, jotka toimivat vahvasti aatteelliselta pohjalta.” Liike-elämä edellyttää Baldaufin mukaan kurinalaisuutta, jäntevyyttä ja systemaattisuutta, jotka eivät ole aina yhtä ominaisia aatteellisille järjestöille.

Työ lasten ja nuorten asioiden parissa on tuonut hänen elämäänsä uudenlaista syvyyttä. Baldauf on ollut aktiivisesti tässä työssä mukana vuodesta 2000. Hän oli saavuttanut menestystä Nokiassa ja halusi investoida osan voimavaroistaan jonkun tärkeän asian edistämiseen. Ratkaisevassa elämänvaiheessa olevien nuorten tukeminen oli ollut mielessä, mutta IYF tuli lopulta eteen sattumalta.

”Suurilla tietoliikennemessuilla filippiiniläisen asiakasyhtiön Globe Telecomin pääjohtaja halusi tavata minut kahden kesken aamiaisella. Valmistauduin huolella ja pelkäsin, että hänellä on jokin vakava valitus, jota ei halua kertoa isommalle joukolle”, Baldauf hymyilee. ”Vastassani olikin sympaattinen, briljantti tyyppi, joka halusi puhua liikeasioiden sijaan Youth Foundationista, jonka hallitukseen hän kuului.”

Nuorten arvot liikkeessä

IYF:n toiminta-ajatuksena on ehkäistä syrjäytymistä antamalla nuorille koulutusta ja valmiuksia oman elämänsä hallintaan. Verkosto kokoaa varoja yksityisiltä lahjoittajilta, yrityksiltä ja säätiöiltä ja suuntaa niitä paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta tehtävään työhön lähes 70 maassa.

Verkoston jäsenjärjestöt tarjoavat  nuorille terveysvalistusta, työelämän valmiuksia ja eväitä aktiiviseen kansalaisuuteen. Baldauf on itse osallistunut säätiön hallitustyöskentelyn ohella erityisesti nuorten vaikuttajien sparraamiseen Youth ActionNet -hankkeessa. Koulutusohjelmaan valitaan vuosittain 20 nuorta eri puolilta maailmaa. Nuorilla on valmiina idea, jolla he haluavat parantaa oman yhteisönsä elinoloja: se voi tähdätä esimerkiksi hiv-valistukseen, ympäristönsuojeluun tai kuluttajavalistukseen. Ohjelmassa nuoret saavat lisää valmiuksia toimintansa organisoimiseen ja kansainvälisen
verkoston tuekseen.

”Nämä nuoret ovat tulisieluja, synnynnäisiä johtajia, jotka tunnistavat epäkohdan, kokoavat joukot ja ryhtyvät toimeen”, Baldauf kertoo.

Osa heistä siirtyy myöhemmin yrityselämään. Nuoria sparratessaan Baldauf on huomannut, että kestävä kehitys on tärkeää entistä useammalle heistä, myös liiketoiminnassa. Nuorten arvomaailmaa on tutkittu etenkin Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä. Baldauf uskoo, että nykyiset 18-25-vuotiaat, joita kutsutaan myös Millennia-sukupolveksi, edustavat osittain erilaisia arvoja kuin vanhemmat sukupolvet.

Lähes jokainen yritys julkaisee yhteiskuntavastuun raportin vuosikertomuksensa yhteydessä, mutta kuinka todellista toiminta on?Nuoret ovat kasvaneet globalisoituvassa maailmassa. Ilmastonmuutos, terrorismin vastainen sota ja internet ovat horjuttaneet heidän elinaikanaan perinteisiä ajattelutapoja. ”Nuoret ovat jossain määrin turvallisuushakuisempia. Heitä huolestuttaa aiempaa enemmän, miten saada terveydenhoitoa, koulutusta ja työtä. Internetin välityksellä he ovat tottuneet rakentamaan yhteisöjä yli kansallisten
rajojen, ja se on osalle nuorista täysin luontevaa.”

”Samaan aikaan heillä on huoli ilmastonmuutoksesta, joka mutkistaa maailmankuvaa. Nuoret ovat siitä tietoisia aivan toisella tavalla kuin vanhempansa.”

Yritysten vastuu laajenee

Baldaufin mukaan yhteiskuntavastuu ei ole useimmissa yrityksissä vielä riittävällä tasolla. ”Lähes jokainen yritys julkaisee yhteiskuntavastuun raportin vuosikertomuksensa yhteydessä, mutta kuinka todellista toiminta on?” hän kysyy.

”Suomessa vastuullinen yritystoiminta mielletään vastuuksi Suomesta. Eihän se näin ole. Yritys on vastuussa kaikkialla, missä se toimii. Jos ilmastonmuutosta ajatellaan älyllisesti rehellisesti, sitä ei voida tarkastella kansallisesti. On otettava väistämättä globaalia vastuuta”, Baldauf linjaa.

Yrityksen tehtävä on synnyttää lisäarvoa ja kasvattaa osakkeenomistajien varallisuutta lainsäädäntöä ja eettisiä normeja kunnioittaen. Baldaufin mielestä näihin lähtökohtiin on lisättävä älyllisen rehellisyyden nimissä uusi tekijä, aikajänne. ”Ilman tätä näkökulmaa yritykset voivat tehdä lyhyellä aikajänteellä kannattavasti asioita, joiden korjaaminen maksaa myöhemmin tavattomasti tai joita ei voida korjata ollenkaan.”

Monet yritysjohtajat ovat sitä mieltä, että yhteiskunnalliset tehtävät kuuluvat valtioille eivätkä yrityksille. Baldaufin mukaan uudet maailmanlaajuiset ongelmat, ilmastonmuutos ja globaali eriarvoisuus, ovat yksin kansallisvaltioiden hoidettavaksi kuitenkin liian laajoja. Kansainväliset organisaatiot eivät ole osoittautuneet myöskään kovin tehokkaiksi niiden ratkaisemisessa.

 ”Tästä seuraa kysymys, millä tavoin huolehditaan maapallon kannalta kriittisistä asioista ja pureudutaan niihin riittävällä vakavuudella. Minulla ei ole tähän ratkaisua, mutta olen havainnut, että maailmanlaajuisesti toimivat yritykset ovat haastavassa tilanteessa. Yritykset eivät voi ryhtyä hoitamaan kaikkia asioita, mutta niiden on toimittava vastuullisesti eri sidosryhmiensä suuntaan ja tehtävä yhteistyötä monien tahojen kanssa.”

Baldauf muistuttaa, että maailman työmarkkinoille tulee seuraavan vuosikymmenen kuluessa jopa puolitoista miljardia nuorta, joista vain osalle voidaan taata työpaikka. Lopuille pitäisi keksiä rakentavaa tekemistä. IYF:n kaltaiset verkostot voivat tarjota miljoonille nuorille koulutusta ja valmiuksia itsensä työllistämiseen.

”Uskon ihmisten omaan kykyyn toimia ja kantaa vastuuta. Pidän hyvinä sellaisia projekteja, joissa koko rahoitus ei tule ulkopuolelta, vaan paikalliset tuovat myös rahoitusta ja osaamistaan mukaan. Silloin he voivat hyödyntää maailmanlaajuista osaamispohjaa, mutta projektista tulee heidän omansa.” Hyvänä esimerkkinä uutta luovasta avustustyöstä Baldauf pitää mikrolainoja, joiden avulla on käynnistetty pienimuotoista yritystoimintaa monissa maissa.

Nuorten työllistäminen on saanut liikkeelle myös suuria rahoittajia. Baldauf mainitsee Qatarissa perustetun 100 miljoonan dollarin rahaston, jonka tarkoitus on luoda nuorille työpaikkoja. Nuorisotyöttömyys on 30 prosentin luokkaa useissa Lähi-idän maissa. Maailmanpankki on perustanut myös suuren rahaston nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi. Luonnollisesti avainasemassa ovat yritykset, jotka luovat uusia työpaikkoja rakentamalla liiketoimintaa eri maissa.

Kiina löysää ohjaksia

Kiina nojautui vielä 1990-luvun alussa vanhanaikaiseen valtiojohtoiseen teollisuuskoneistoon, joka natisi liitoksissaan. Maahan on virrannut sen jälkeen ulkomaisia investointeja, osaamista ja teknologiaa. Nokialla on ollut oma osuutensa Kiinan jättimäisen tuotantokoneiston käynnistämisessä. Nyt Kiina on ryhtynyt itse kehittämään tuotteita ja palveluita maailmanmarkkinoille.

Baldauf uskoo, että Kiinan keskusjohdon on välttämätöntä hajauttaa valtaansa ja antaa enemmän päätösvaltaa alueille, jotta innovaatioita voisi syntyä. ”Luovaa voimaa ei saada muuten esiin. On kiinnostavaa, että Kiinassa korostetaan nykyään niin paljon kulttuurin merkitystä: se nähdään luovuuden vapauttajana.”

Tähän saakka Kiinan keskusjohto on ollut kuin suuri kone, joka sykkii pulssia koko maahan. ”Innovaatioita on vaikea johtaa keskitetysti”, Baldauf sanoo. ”Innovoinnin kannalta on tärkeää, että anturit ovat mahdollisimman hyvin läsnä eri puolilla ja luovaa toimintavapautta on riittävästi.”

Kiina onkin vapauttanut markkinoitaan ja hajauttanut päätöksentekoa. ”Kiinan on taiteiltava sen kanssa, kuinka löysälle hihnat voi laskea, niin ettei kokonaisuus hajoa. Tasapainon saavuttaminen on sille  nyt iso kysymys.”

Valvonta lisääntyy Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa suunta voi olla päinvastainen ainakin rahoitusmarkkinoilla. Yhdysvaltain finanssimarkkinat kompastuivat liian monimutkaisiin instrumentteihin, joiden toimintaa kukaan ei enää ymmärtänyt. Niiden tarkoitus oli tasata sijoittajien kesken pankkien ottamia riskejä asuntolainamarkkinoilla, mutta kävikin päinvastoin, riskit vain kasvoivat.

”Erilaisten sijoitusinstrumenttien ja reaalimaailman välinen ero kasvoi liian suureksi”, Baldauf kuvaa. Yhdysvalloissa joudutaan nyt pohtimaan, pitäisikö rahoitusmarkkinoiden valvontaa lisätä.  Enron-skandaalin jälkeen hyväksytty Sarbanes-Oxley-laki edellyttää jo ennestään yrityksiltä tarkkaa kirjanpitoa ja työlästä raportointia.

Baldauf muistuttaa, että sääntely lisää yritysten kustannuksia ja vahvistaa helposti byrokraattisia toimintatapoja. ”Pahaa pelkään, ettei sääntely ainakaan kevene Yhdysvalloissa. On tärkeää, että kontrollimekanismit ovat paikoillaan. Mutta vain yrityksen arvomaailma ja siihen perustuvat sisäiset toimintatavat voivat estää tahalliset väärinkäytökset. Jos joku haluaa käyttää aikaansa sääntöjen kiertämiseen ja konnuuksien tekemiseen, siihen tarvitaan vain kekseliäisyyttä.”

Baldauf arvelee, että Euroopassa nähdään vielä lisää alaskirjauksia finanssikriisin jälkimainingeissa. ”Noususuhdanteen lopun merkkejä on näkyvissä myös Suomessa. Suuri osa varallisuudestamme on syntynyt siitä, että olemme olleet rakentamassa tuotantokapasiteettia nopeasti kehittyviin maihin. Jos tilanne muuttuu ja kysyntä vähenee, meillä voi olla kilpailukyvyn kannalta haastavat ajat edessä, mikäli euron alilyöntiasema dollariin nähden säilyy niin suurena kuin se on nyt.”

”Vain yrityksen arvomaailma voi estää tahalliset väärinkäytökset.”

”I feel so small”

Baldaufin tärkeimpiä kokemuksia kansainvälisistä tehtävistä on, että ihmiset ovat iloineen ja suruineen lopulta hyvin samanlaisia eri puolilla maailmaa. Erottavat tekijät ovat kulttuurisia.

”Suomalaisten vahvuuksia ovat asiakeskeisyys, mutkattomuus ja suorapuheisuus, mutta ne aiheuttavat myös ongelmia. Emme sokerikuorruta puhettamme, ja kanssamme voi mennä nopeasti asiaan. Huono puoli on, että meidät voidaan tulkita kriittisiksi, jonka olen itsekin kokenut monta kertaa.”

Amerikkalaiset ovat ehkä havainneet älyllisesti, että Kiina ja Intia kasvavat, mutta se ei ole vielä mennyt sydämeen asti eikä sisäistynyt
”Psykologien mukaan ihmiset toimivat tehokkaammin, jos heille antaa moninkertaisesti enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta. Ainakin minut on kasvatettu niin, että ylpistyä ei saisi: jos kehuu niin ylpistyy. Myönteisyyttä on siksi pidettävä aktiivisesti mielessä, jotta positiivista energiaa syntyy.”

 ”Asian hyvä puoli on, että emme harhaudu helposti näennäishömppään mukaan. Suomalaisille ei riitä, että jokin näyttää hienolta, vaan yritämme pureutua syvemmälle.”

Baldauf on Hewlett-Packardin hallituksen ainoa ei-amerikkalainen jäsen. Hän kertoo miettivänsä hallituksen keskusteluissa usein tarkasti, miten sanoisi jonkin asian, ettei puhuisi liian jyrkästi, mutta sanoisi asiansa kuitenkin riittävän provokatiivisesti. Näin voi yrittää avartaa muiden valmiita ajattelumalleja ja nostaa esiin eroavaisuuksia Yhdysvaltojen ja muiden maiden välillä.

”Ainoana ulkomaalaisena tunnen itseni usein hyvin pieneksi”, hän sanoo. Pienen maan näkökulma on hänestä kansainvälisissä yhteyksissä kuitenkin ehdoton vahvuus. ”Olemme kulttuurisesti herkkiä emmekä lankea niin helposti ylimieliseen ja määräilevään  asenteeseen. Pidämme sen sijaan silmät ja korvat auki. Yritämme ymmärtää muita, jolloin aito yhteys syntyy helposti.”

Tällä ajattelutavalla on kysyntää ulkomaisissa yrityksissä: ”Suomalaiset ovat oppineet ottamaan huomioon globaalin kokonaiskuvan. Amerikkalaiset ovat ehkä havainneet älyllisesti, että Kiina ja Intia kasvavat, mutta se ei ole vielä mennyt sydämeen asti eikä sisäistynyt.”


SARI BALDAUF

Syntynyt 1955 Kotkassa

Kauppatieteiden maisteri

Nokian palveluksessa 1983–2005
Yhtiön johtokunnan jäsen vuodesta
1994

The Wall Street Journal nimesi Sari
Baldaufin Euroopan menestyneimmäksi
naisjohtajaksi 2002 ja Financial Times
vaikutusvaltaisimmaksi naisjohtajaksi
2004

Hallitusjäsenyydet yrityksissä: Sanoma
WSOY (vpj.), F-Secure, Hewlett-
Packard, Savonlinnan Oopperajuhlat
(pj.), CapMan, Daimler (hallintoneuvosto)

Muut hallitusjäsenyydet: International
Youth Foundation, Liikesivistysrahasto,
Elinkeinoelämän Valtuuskunta
EVA, Suomen Kulttuurirahasto
(hallintoneuvosto)

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää