Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle

Kilpailu työvoimasta kiihtyy

”Tärkeintä on huomioida maahanmuuttopolitiikan kokonaisuus, sillä yksi asia vaikuttaa aina toiseen”, linjaa uusi maahanmuuttoja eurooppaministeri Astrid Thors (r).

Thorsin mukaan esimerkiksi Suomen maine turvapaikanhakijoiden kohtelussa vaikuttaa siihen, saammeko houkuteltua ulkomaista työvoimaa. ”Työperusteista maahanmuuttoa, ulkomaalaisten kotouttamista ja pakolaispolitiikkaa pitää kehittää kokonaisuutena, jonka keskiössä on syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaate.”

Suomen maahanmuuttopolitiikka etsii uutta uomaa. Edellinen hallitus hyväksyi viime syksynä maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka 34 politiikkalinjausta tähtäävät maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen. Hallitusneuvotteluissa sovittiin puolestaan merkittävästä hallintoremontista: maahanmuuttoasiat keskitetään sisäministeriöön ja yhden ministerin vastuulle. Uudistuksen toivotaan johtavan aikaisempaa johdonmukaisempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Aikaisemmin hajautettu hallinto aiheutti usein kähinää ja koordinointiongelmia sisäministeriön ja työministeriön välillä.

”Hallinnon uudistuksella tähdätään saumattomaan ja jouhevaan toimintaan esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kiintiöpakolaisten osalta uudistus tavoittelee puolestaan nopeampaa päätöksentekoprosessia”, Thors toteaa.

Entisellä sisäministerillä Kari Rajamäellä (sd) oli tapana maalailla maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia ja liittää maahanmuuttopolitiikka osaksi terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Hän herätti räväkillä ja suorasukaisilla lausunnoillaan kipakkaa keskustelua ja sai pistävää kritiikkiä muun muassa kansalaisjärjestöiltä, vihreiltä ja demarinuorilta, jotka syyttivät ministeriä maahanmuuttajien leimaamisesta.

Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mielestä maahanmuuttopoliittinen keskustelu on ollut Suomessa viime vuosina latautunutta ja mustavalkoista. Häntä on häirinnyt syvä jakolinja, joka on syntynyt turvallisuus- ja solidaarisuusnäkökulman välille.

”Polarisoitunut asetelma on näkynyt myös kansalaisten asenteissa. Toivon, että jatkossa ’asiakkaan’ näkökulma voimistuisi. Toimiva etnisen hyvinvoinnin politiikka on kokonaisuus, joka ottaa huomioon erilaiset ihmisryhmät ja keinot ja kytkee ne muuhun yhteiskuntaan, kuten koulutusjärjestelmään ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita”, Puumalainen toteaa.

Uusi maahanmuuttoministeri Thors linjasi Helsingin Sanomien haastattelussa (6.5.2007), että Suomen mainetta turvapaikanhakijoiden kohtelussa pitäisi parantaa ja tutkia, ovatko turvapaikkojen myöntämisperusteet liian kireät. Lisäksi ministeri haluaa lisätä kiintiöpakolaisten määrää.

Thors tahtoo myös lisää ulkomaisia työntekijöitä Suomeen. Hän korostaa, että työperusteisen maahanmuuton lisääminen on tärkeää kilpailukyvyn parantamiseksi ja taloudellisen toimeliaisuuden piristämiseksi. Hänen mukaansa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden byrokraattista lupaprosessia pitää helpottaa poistamalla asteittain niin sanottu työvoiman saatavuusharkinta. Myös ulkomaisen koulutuksen tunnustamista pitää helpottaa.

”Jo maassa olevien maahanmuuttajien ja opiskelijoiden pääsyä työmarkkinoille pitäisi edistää. Lisäksi kotouttamisen rinnalle pitää luoda opastusjärjestelmä. Sen ideana on, että jo maahanmuuton alkuvaiheessa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kehitetään kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia. Oleellista on, että koulutuksen voisi aloittaa jo maahanmuuttajan lähtömaassa.”

Vähemmistövaltuutettu Puumalainen on seurannut mielenkiinnolla uuden maahanmuuttoministerin ensiaskeleita uudessa virassaan.

”Thors on aloittanut lupaavasti ja vaikuttaa siltä, että hänellä on kokonaiskuva hallussa sekä aitoa halua muuttaa asioita. Lisäksi hän on tuomassa maahanmuuttopolitiikkaan käytännöllisyyttä dogmaattisuuden tilalle. Viime kädessä tulokset tietysti ratkaisevat.”