Pääkirjoitus: Mihin Obama pystyy?

Tapani Vaahtoranta

Monet amerikkalaiset varoittivat pitkin syksyä meitäeurooppalaisia odottamasta liikoja, vaikka Barack Obama valittaisiinkin presidentiksi. Uusi presidentti ei voi aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan joutuu ratkomaan ongelmia, jotka hän Bushin hallinnolta perii.

Yhdysvallat ei pääse irti Irakin kurimuksesta yhdessä yössä, oli presidentin nimi mikä tahansa. Kaikkien muiden taloushuolien lisäksi uuden hallinnon syliin kaatui myös finanssikriisi.

Varoituksista huolimatta Obamaan on lupa kohdistaa isoja odotuksia. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että George Bushin kaksi kautta Valkoisessa talossa olivat niin murheellisia kuin olivat. Hyökkäys Irakiin ei saavuttanut uuskonservatiivien asettamia yltiöpäisiä tavoitteita. Sen sijaan, että Lähi-idässä olisi käynnistynyt toivottu demokratisaation aalto, Irak suistui väkivallan kierteeseen.

Kun Bushin hallinto lisäksi suhtautui avoimen ylimielisesti muuhun maailmaan, ilmapiiri kääntyi Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat lakkasi olemasta maa, joka antaa muille toivoa paremmasta maailmasta, kuten eräs amerikkalainen ulkopolitiikan tuntija asian tiivisti. Siitä tuli maa, joka loi pikemminkin epätoivoa ja aiheutti pelkoa.

On totta, että Obama on suhteellisen kokematon erityisesti ulkopolitiikan alalla. Mutta tapa, jolla hän raivasi tiensä vaalivoittoon, osoittaa että presidentiksi valittiin kyvykäs poliitikko. Lisäksi Obaman kampanja loi amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa epätavallisen suurta innostusta, mikä sekin antaa aiheen toiveikkuuteen. Lupaus muutoksesta ei ole tyhjän päällä.

Mitä sitten Obaman voi odottaa tekevän? Hänen hallintonsa joutuu ensi töikseen ratkomaan kahta suurta ongelmaa: talouden kriisiä ja Irakin sotaa. Yhdysvallat on luvannut vetää joukkonsa pois Irakista vuoden 2011 loppuun mennessä. Jos näin myös tapahtuu, Lähi-idässä saattaa koittaa uusi aika. Myös ennaltaehkäisevä hyökkäys Iraniin sen ydinohjelman tuhoamiseksi näyttäisi olevan poissa laskuista.

Lisäksi Obaman on reagoitava kansainvälisen järjestelmän voimatasapainon muutokseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Yksinapaisuuden aika on ohi. Bushin hallinto heikensi omilla toimillaan Yhdysvaltojen pehmeää voimaa, ja uusien suurvaltojen nousu on vähentänyt Yhdysvaltojen kovaavoimaa. Yhdysvaltojen on nyt sopeutettava politiikkansa maailmaan, jossa sen suhteellinen asema on heikentynyt.

Yhdysvalloissa on esimerkiksi esitetty erilaisia kansainvälisen yhteistyön malleja, joista yksi on YK:n korvaaminen demokraattisten maiden liitolla. Luottamus maailmanjärjestöön on USA:ssa pohjamudissa, mutta nykyisellä unilateralistisella tiellä on myös vaikea jatkaa. Toistaiseksi on avoinna, minkä linjan Obaman hallinto valitsee.

Yhdysvaltojen ilmastopolitiikassa on odotettavissa suunnanmuutos, vaikka talousongelmat vievätkin ensimmäisten kuukausien aikana suurimman huomion. Obama on luvannut vähentää reippaasti maan kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtyä kohti vähähiilistä taloutta. Vallanvaihtoa johtamaan valittu John Podesta julkaisi syyskuussa Center for American Progress -instituuttinsa kotisivulla kunnianhimoisen suunnitelman, jonka tarkoituksena on nostaa Yhdysvaltain talous uuteen nousuun puhtaan energian ja vähäpäästöiseen liikenneinfrastruktuuriin tehtävien investointien avulla.

On siis luvassa muutoksia, joihin Suomikin joutuu tulevina kuukausina ottamaan kantaa. Jo nyt voi ennustaa, että Obaman valinta heijastuu turvallisuuspoliittiseen keskusteluumme, jossa on viime vuosina korostunut tyytymättömyys Yhdysvaltoja kohtaan.