Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Silminnäkijä: Ristivetoa Bukarestissa

Keskiviikko 2.4.08, Naton huippukokous Bukarestissa Romaniassa

Turvamies hymyilee Romanian vuonna 1989 teloitetun Nicolae Ceausescun luomuksiin kuuluvan parlamentin ovella. Romanialaiset ovat kohteliaita, mutta vain reilu kymmenen vuotta ilman kommunistivaltaa näkyy ja tuntuu.

Kolme päivää Naton huippukokousta. Mukana Naton 26 jäsenvaltion ja 13 kumppanimaan päämiehet valtuuskuntineen. Naton historian suurin kokous.

Kreikka uhkaa vetolla Makedonian jäsenyysasiassa. Nato toimii konsensuksella, ei vetolla, Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer muistuttaa.

Lähelläni työskentelee toimittajia Kroatiasta, Albaniasta, Serbiasta, Georgiasta, Ukrainasta ja Makedoniasta. Poliittinen painopiste on Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren alueella, kuvataan. Epäilemättä.

Norjalainen Klassekampen-lehden toimittaja pohtii vieressäni Afganistanin vaikeutta, ja että operaatiosta on palannut pahoin loukkaantuneita norjalaisia kotiin. ”Mutta Norja lisää joukkoja, ja Tanska”, hän uskoo.

Presidentti Vladimir Putin saapuu illalla. Putinin etujoukoilla on play down -levy päällä: Putin on rakentava, he ennakoivat. Putin korostaa, että ideologisia jakolinjoja ei Euroopassa enää ole. Mihin Natoa tarvitaan?, hän kysyy.

Hyvä kysymys, johon Nato yrittää taas vastata.

Torstai 3.4.08

Naton pääsihteeri saapuu kertomaan, että huippukokouksessa on sovittu Kroatian ja Albanian kutsumisesta Natoon.

Mikä kiista Makedoniasta! Kyse on Makedonia-nimisen alueen rajoista Balkanilla. Bukarestin rauhansopimus ja Makedonian jako kolmeen vuonna 1913 sementoi nykyisen riidan. Sen kylvi Aleksanteri Suuri. Makedonian valtuuskunta ja makedonialaismedia poistuvat mielenosoituksellisesti paikalta. Liian kiire länteen? Ei Natoon väkisin mennä. Sinne kutsutaan.

Presidentti Tarja Halonen tapaa suomalaispressin juuri ennen Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työlounasta ja Afganistan-huippukokousta. Presidentti on työmatkalla; ei isoja tunteita. Paitsi perustuslain tarkistuksessa: presidenttiä ei riisuta ulkopoliittisista valtaoikeuksista, hän viestittää.

Ranskan Nicolas Sarkozy kahinoi myös oikeuksistaan. Sarkozy aikoi hoitaa ilmoitusasiana Bukarestissa 1200 sotilasta lisää Afganistaniin. Kansalliskokous painoi jarrua, määrä putosi 750:een.

Afganistan-viesti on sama kaikkialla: Naton on voitettava. Naton ISAF-operaatio ottaa vastaan satoja nöyryyttäviä, usein kuolonuhreja vaativia iskuja vuosittain. Kestääkö kantti? Neuvostoliittokin perääntyi Afganistanista. Miksi Nato voittaisi? Nato on niskan päällä sotilaallisesti. Riittääkö se välttämään tappion?

Venäjä lupaa siviilikuljetuksille reitin Venäjän läpi Afganistaniin. Putin kehuu ratkaisua, kuten puolustusministeri Jyri Häkämies. Afganistan-rekat voivat jatkossa kulkea Vaalimaan kautta.

Bush laskee kätensä työlounaalla Halosen hartioille. Kuva puhuu puolestaan.

Perjantai 4.4.08

”Ukrainasta tulee Naton jäsen”, lukee Nato-Ukraina-kokouksen päätöslauselmassa. Se tarkoittaa myös Georgiaa, sanotaan. ”Tappio!”, huudetaan ukraina- ja georgialaisleireissä, kun kutsua jäsenyyteen valmentavaan MAP-ohjelmaan ei tule. ”Selkävoitto Ukrainalle ja Georgialle”, arvioi kokenut Naton tunteva virkamies.

”Turvallisuutta ei rakenneta lupauksille”, jylisee Putin Nato-Venäjä-neuvoston kokouksen jälkeen. Putin ei usko, että Naton laajeneminen olisi uhka Venäjälle. ”Nato ei demokratisoi”, Putin jatkaa ja viittaa Ukrainaan ja Georgiaan.

Huippupäätös huippukokoukselle. Viimeisenä ohjelmanumerona Putinin jäähyväisesiintyminen Natossa. Lopuksi Putinin vuolaat kiitokset medialle. On syytäkin.

Putin kääntyy ja heilauttaa kättään estradilla kuin ”näkemisiin”, alleviivaten jälkeensä jääviä isoja kysymyksiä.