Ulkomaiset asiantuntijat: "Nato-kysymys ei ole Suomelle oleellinen"

Suomen turvallisuuspolitiikka

Lauri Muranen, Matti Remes, Niina Sarkonen ja Tapani Vaahtoranta

Suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta puuttuu globaali ulottuvuus. Tätä mieltä ovat Ulkopolitiikka-lehden haastattelemat kansainväliset asiantuntijat, joiden mukaan ilmastonmuutos, maailmantalouden heilahtelut ja energiaturvallisuus ovat Suomelle suurempia huolenaiheita kuin Venäjän uhittelu.

Keskustelu turvallisuuspolitiikasta käy Suomessa kuumana. Viime kuukausien aikana ilmestyneiden raporttien jatkoksi valtioneuvoston on määrä julkistaa toukokuussa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Siinä arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomeen. Arviot ovat pohjana tuleville
politiikan linjanvedoille.

Ulkopolitiikka kysyi ulkomaisilta kansainvälisen politiikan asiantuntijoilta, mitä suomalaisten tulisi ottaa huomioon selontekoa laadittaessa. Mitkä asiat vaikuttavat eniten Suomen turvallisuuteen seuraavien viiden vuoden aikana? Miten Suomi voi varautua näihin turvallisuushaasteisiin? Millainen rooli Suomella on kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa? Millaisia vaikutuksia Suomen mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi?

Kyselyyn vastasi 18 arvostettua tutkijaa eri puolilta maailmaa. Vastausten perusteella suomalainen keskustelu on jämähtänyt väittelyyn Nato-jäsenyydestä. Seuraavassa esittelemme poimintoja teemoista, jotka turvallisuuspoliittisissa päätöksissä tulisi ulkomaisten asiantuntijoiden mielestä huomioida.

Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ja sen torjunnan kiirehtiminen löytyivät kaikista vastauksista. Monet tutkijat nostavat ympäristöuhan jopa päällimmäiseksi huolenaiheeksi.

”Ilmastonmuutos on todennäköisesti kaikkein keskeisin turvallisuuteen liittyvä haaste.” Johtaja Greg Mills, Brenthurst-säätiö, Johannesburg, Etelä-Afrikka

”Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lukuisia huolenaiheita turvallisuudelle, muun muassa terveydellisten riskien kasvun. Suomen tulisi olla mukana toimissa, joilla päästöjä voi daan leikata rajusti. Myös investoinnit ja kansainvälinen yhteistyö uusiutuvan energiaan liittyvissä hankkeissa ovat tärkeitä.” Pääsihteeri Jan Hyllander, Ruotsin puolustusvalmiudesta vastaava parlamentaarinen komitea, Tukholma, Ruotsi

Aseelliset konfliktit ja Suomen rooli niiden ratkaisussa
Aseellisia konflikteja käydään kaukana kehitysmaissa, mutta ne vaikuttavat vastaajien mielestä epäsuorasti myös Suomen turvallisuuteen. Paineita Eurooppaan luovat ennen muuta pakolaisvirrat ja terrorismin uhka. Suomen osallistuminen konfliktien ratkaisuun sai kiitosta asiantuntijoilta.

”Konfliktit islamilaisissa maissa ja niiden vaikutukset maailmanpolitiikkaan ovat laittoman siirtolaisuuden ja ilmastonmuutoksen ohella suurin turvallisuusuhka Suomelle.” Professori Konstantin Khudoley, Pietarin yliopisto, Venäjä

”Suomen suurimmat haasteet ovat energiaturvallisuus, Venäjän kasvanut itsevarmuus ja paikallisten konfliktien leviämisen uhka. Näitä vastaan Suomi voi varautua vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Euroopassa, jossa Suomen näkemyksiä arvostetaan. Suomen kannattaa myös pitää huolta siitä, etteivät populistiset poliitikot ja media kotimaassa pääse hyödyntämään ulkoisia turvallisuusuhkia omiin tarkoitusperiinsä.” Eurooppa-politiikan professori Jan Zielonka, Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia

”Tasapainon horjuminen Euroopan eteläisissä naapurimaissa, mukaan lukien läntisellä Balkanilla, on turvallisuushaaste myös Suomelle. Väestöliikkeiden paine ei kohdistu Pohjois-Eurooppaan, mutta Suomenkin on oltava mukana EU:ssa ratkomassa näitä ongelmia. Toinen, vieläkin suurempi haaste ovat Lähi-idän kriisit Israelista Pakistaniin. Alueen epävakaudella on vaikutuksia myös energiaturvallisuuteen. Keskeisiin huolenaiheisiin kuuluvat myös terrorismi ja ydinaseet.” Tutkija Paul Luif, Austrian Insitute for International Affairs, Wien, Itävalta

”Rakenteeltaan heikkojen valtioiden sortuminen lisää terrorismia ja hallitsematonta muuttoliikettä. Suomenkin tulisi olla aktiivisesti mukana konfliktien ratkaisuissa. Koko EU:n tulisi ponnistella kohti konsensusta, jonka pohjalta unioni voisi olla mukana Euroopan ulkopuolisten turvallisuusongelmien ratkaisussa.” Greg Mills

”Venäjän nousu, alueelliset konfliktit ja niin sanotut epäonnistuneet valtiot ovat suurimmat turvallisuushaasteet. Suomen on pidettävä valmiusaste korkealla, jotta näihin haasteisiin pystytään vastaamaan.” Johtaja Fraser Cameron, EU-Russia Centre, Bryssel, Belgia

”Toivottavasti Suomi on jatkossakin aktiivinen rauhanturvatoiminnassaja osallistuu välittäjänä konfliktien ratkaisuun.” Johtaja Andrei Kortunov, New Eurasia Foundation, Moskova, Venäjä

”Suomi tunnetaan taitavana rauhanvälittäjänä. Hyvää mainetta ja taitoja voisi hyödyntää esimerkiksi siviilikriisinhallinnan kehittämisessä, YK-järjestelmän uudistamisessa ja Ety-järjestöä koettelevan kriisin ratkaisussa.” Johtaja Christian Wellmann, Kielin yliopiston rauhantutkimuslaitos, Saksa

Venäjän uhka ja lähialueet
Venäjän nostavat esille odotetusti kaikki vastaajat, mutta sotilaallisena uhkana itäistä naapurimaata ei pidetä. Tutkijat toivovat, että suomalaisten Venäjäntuntemuksesta ja -kokemuksista olisi hyötyä, kun EU:n ja Venäjän jännitteitä yritetään lieventää.

”Venäjä on tullut takaisin – mutta ei sotilaallisena uhkatekijänä vaan suurvaltana. Läntisten toimijoiden tulisi nykyistä paremmin ymmärtää Venäjän kotimaisia ja ulkosuhteisiin liittyviä huolenaiheita. Jos Suomi ottaisi tässä johtoaseman, se parantaisi maan turvallisuutta ja painoarvoa kansainvälisessä järjestelmässä.” Christian Wellmann

”Suurimmat Suomen turvallisuuteen liittyvät riskit liittyvät Venäjään. Vuosikymmenen alusta lähtien Venäjän sisäinen vakaus on huomattavasti parantunut, mutta poliittisen järjestelmän muutos epädemokraattiseen suuntaan lisää äkillisten ja syvällekäyvien häiriöiden riskiä.” Tutkimusprofessori Pavel Baev, Kansainvälinen rauhantutkimuslaitos PRIO, Oslo, Norja

”Venäjän kehitykseen ja maan suhteisiin naapurimaihin liittyy todennäköisesti ongelmia tulevina vuosina, mutta sotilaallisten keinojen käyttö jäänee hyvin rajalliseksi. Jännityksen lieventämisessä EU:lla on merkittävä rooli. Suomen keskeinen tehtävä on auttaa unionia tulemaan toimeen Venäjän kanssa.” Jan Zielonka

”Venäjän ja Baltian maiden suhteet ovat koetuksella myös tulevina vuosina. Mitään liikekannallepanoa nämä jännitteet tuskin aiheuttavat, mutta Suomen kannattaisi tarkistaa puolustusvalmiuttaan niin, että siitäolisi tukea myös Baltian maille.” Johtaja Owen Greene, Centre for InternationalCo-operation and Security CICS, Bradford, Iso-Britannia

”Energiaturvallisuus, Venäjä sekä Venäjän suhteet Baltian maihin ovat Suomen suurimmat turvallisuushaasteet. Suomen tulisi toimia EU:ssa niin, että unioni toimisi näiden asioiden ratkaisussa nykyistä tehokkaammin. Myös Pohjoismaat voisivat tiivistää yhteistyötään.” Professori Anoush Ehteshami, Durhamin yliopisto, Iso-Britannia

Muutokset maailman valtasuhteissa
Yhdysvaltain valta-aseman suhteellista heikkenemistä ennustavat monet tutkijat, mutta mitään suuria muutoksia valtasuhteissa ei ole odotettavissa. Suomen kannattaisi heidän mielestään tiivistää suhteita asemiaan vahvistaviin Kiinaan ja Intiaan.

”Yhdysvaltain yksinomainen hegemonia on päättymässä Venäjän nousun, Kiinan ja Intian esiinnousun ja ylipäätään kehittyvien talouksien vahvistumisen myötä. Yhdysvallat säilyttää kuitenkin selkeän etumatkansa.” Kansainvälisen politiikan professori Gerd Nonneman, Exeterin yliopisto, Iso-Britannia

”Yhdysvaltain aseman heikkeneminen on pitkän aikavälin suuntaus. On varsin selvää, että Kiina ja Intia nousevat. Epäselvää sen sijaan on, millaisia vaikutuksia maiden nousulla on Euroopalle. Suomen etujen mukaista ei ole, että Eurooppa sitoutuu Yhdysvaltain viivytystaisteluun, jolla se yrittää hallita muita maailman valtoja. Erityisen vahingollista Suomelle olisivat valtataisteluun liittyvät protektionistiset toimet.” Johtaja Alyson Bailes, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI (2002–2007), Ruotsi, vieraileva professori Islannin yliopistossa

”Kiina ja Intia toimivat nyt enimmäkseen olemassa olevan järjestelmän puitteissa. Mutta miten kaksi suurvaltaa käyttäytyvät tulevaisuudessa? Entä rikastuneet ja itseluottamusta puhkuvat öljyvaltiot, millaista niiden ulkopolitiikka on tulevaisuudessa?” Greg Mills

”Kiinan ja myös Intian nousulla on suurempi strateginen merkitys kuin islamilaisissa maissa tapahtuvilla muutoksilla. Yhdysvallat saattaa luopua interventionistisesta politiikasta ja painottaa jatkossa kansallisia etuja enemmän kuin läntisiä intressejä.” Tutkija Anne Deighton, Wolfson College, Oxford, Iso-Britannia

”Yhdysvaltain suhteellinen asema heikkenee suurten kehittyvien talouksien eduksi. Tämän vuoksi Suomenkin kannattaisi tiivistää suhteitaan Venäjän, Brasilian, Intian ja Kiinan kaltaisiin uusiin voimatekijöihin.” Andrei Kortunov

”Suomi voi parhaiten edistää kansainvälistä turvallisuutta olemalla poliittisen vakauden ja talouskasvun keskiössä Euroopassa. Tanskan, Hollannin ja Sveitsin esimerkit osoittavat, että uskonnolliset jännitteet ja maahanmuuttoon liittyvät paineet voivat riistäytyä käsistä. Monille Euroopan maille globalisaation aiheuttamat ongelmat ovat osoittautuneet vaikeaksi ratkoa. Turvallisuus alkaa kotimaasta, ja tässä Suomi voi toimia mallimaana muille.” Jan Zielonka

Häiriöt maailmantaloudessa
Yhdysvaltain talousvaikeudet ja niiden vaikutukset maailmantalouteen ovat vastaajien suurimpia huolenaiheita juuri nyt. Pidemmällä aikavälillä tutkijat kantavat huolta EU:n menestymisestä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

”Maailmantalouden alamäki vaikuttaisi kaikkiin maihin. Suomelle Nokian luisu olisi erityisen huono uutinen.” Gerd Nonneman

”Taloudellisen taantuman jälkiseuraukset saattaisivat vahingoittaa Suomelle elintärkeitä vientiteollisuuden aloja. Kysynnän vähenemisen ohella maailmantalouden ongelmat saattavat johtaa protektionismin kasvuun.” Alyson Bailes

”Yhdysvaltain talouden alijäämät ovat vakava uhka sekä maailmantaloudelle että kansainväliselle poliittiselle vakaudelle. Jos Yhdysvaltain kulutusta luotottaneet Kiina ja ölyntuottajamaat
menettävät luottamuksensa USA:n talouteen, sillä voi olla merkittäviä seurauksia. Syyskuun 2001 terrori-iskujen kaltaisten tapahtumien toistumisella olisi vakavia vaikutuksia maailmankaupalle.” Greg Mills

”EU-maiden suurimmat haasteet liittyvät nyt talouteen. Jos Eurooppa ei pysty kilpailemaan Kiinaa, Intiaa, Brasiliaa ja Yhdysvaltoja vastaan taloudellisesti, myös EU:n diplomatia valuu hiekkaan. Suomen saavutukset tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisessä voisivat toimia mallina muille Euroopan maille, jotta ne saisivat taloutensa kuntoon.” Jan Zielonka

”Suomen kaltaiselle maalle viestintään liittyvä infrastruktuuri on oleellista. Uhkakuvien maalailun sijaan olisi tärkeää rakentaa järjestelmä niin, että se kestää kaatumatta myös poikkeustilanteissa.” Apulaisjohtaja Charles Emmerson, World Economic Forum, Geneve, Sveitsi

Natoon vai ei?
Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja tutkijat pohtivat perusteellisesti. Jäsenyys tai puolustusliiton ulkopuolella pysyminen ei kuitenkaan ole vastaajien mielestä elämän
tai kuoleman kysymys. Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisestä kysely toi niukasti arvioita.

”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei pitkällä aikavälillä ole suuria vaikutuksia. Lyhyellä tähtäimellä jäsenyys aiheuttaisi aggressiivisia kannanottoja Venäjältä.” Jan Hyllander

”Laajeneva Nato menettää koko ajan sotilaallista merkitystään. Sotilastoimiin ryhdytään todennäköisesti entistä enemmän ad hoc -pohjalta koottujen liittoutumien voimin. Suomen liittyminen Natoon saattaisi vahvistaa maan atlanttista identiteettiä. Toisaalta jäsenyys voisi heikentää mielikuvaa puolueettomana kansainvälisenä toimijana.”Andrei Kortunov

”Nato-jäsenyys olisi psykologisesti tärkeä asia Suomelle, koska se merkitsisi loppua historialliselle puolueettomuuden statukselle. Lisäksi Suomen tehokkaasti järjestäytyneet puolustusvoimat voisivat toimia piristeenä koko organisaatiolle. Nato-jäsenyys saattaisi vahvistaa Suomen halua kehittää myös Eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä.” Fraser Cameron

”Natolle Suomi on kiinnostavampi maa sotilasliiton ulkopuolella. Suomen jäsenyydellä ei olisi suurta merkitystä Natolle. Sen sijaan Venäjä saattaisi tehdä jäsenyydestä syntipukin, mikä heikentäisi Suomen uskottavuutta maailmalla. Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on taas kiinni Ranskasta, Britanniasta ja Saksasta. Suomi voisi saada lisäpisteitä keskittymällä
yhteistyössä ei-sotilaallisiin osioihin.” Christian Wellmann

”Liittyminen Natoon ei ole oleellinen kysymys. Se ei toisi Suomelle mitään lisäarvoa tällä hetkellä. Maan kannattaa pikemminkin tiivistää kansainvälistä yhteistyötä uhkien torjumiseksi, sillä ne syntyvät pääasiassa jossakin muualla kuin Suomen lähialueilla. Poliittisella tasolla eurooppalainen yhteistyö on Suomelle paljon tärkeämpää kuin yhteistyö Naton kanssa.” Tutkija Antonio Missiroli, European Policy Centre, Bryssel

”Suomen Nato-jäsenyydellä olisi lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Se selventäisi keskustelua, jota parhaillaan käydään Natosta ja Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Instituutioiden välisen kilpailun sijaan tulisi miettiä yhdessä, miten Naton ja EU:n toimintaa voitaisiin tehostaa.” Owen Greene

”Nato-jäsenyyden suurin etu Suomelle olisi se, että maa pääsisi osaksi maailman vahvinta liittoumaa ja saisi siinä sananvaltaa. Suomen jäsenyys voitaisiin myös epäsuorasti tulkita EU:n ja Naton yhteistyön tiivistymisenä turvallisuuskysymyksissä. Toisaalta puolueettomuudesta luopuminen pakottaisi Suomen osallistumaan sotiin, joihin Yhdysvallat haluaa Naton osallistuvan. Teoriassa jäsenmaa voi käyttää veto-oikeutta, mutta käytännössä ryhmäpaine estäisi rintamalta poisjäämisen.” Paul Luif

”Suomen päätös hakea Naton jäseneksi saattaisi olla piristysruiske sotilasliitolle – etenkin niiden arvovaltatappioiden jälkeen, joita Nato on joutunut kokemaan Afganistanissa.” Pavel Baev