Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Thomas Wallgren: "Eurooppalaiset arvot ovat vaarassa"

Niina Sarkonen


Thomas Wallgren:
kuva Niina Sarkonen

”Koko läntinen kulttuuri käy nyt läpi suurta kulttuurista muutosta. Olemme luopumassa eettisestä univer­salismista, jotta voimme pitää kiinni talouden kehityksestä. Ihmisoikeudet ja kansanvalta ovat tämän kehityksen ensimmäiset uhrit”, varoittaa filosofi Thomas Wallgren.

Henkiset, tai kulttuuriset, voi­mavarat ovat Wallgrenin mukaan kaikkein tärkein vallankäytön lähde suurvalloille. Suurvalta ei pysy suur­valtana, jos se ei pysty perustelemaan omaa voimankäyttöään. ”Jos ihmiset eivät ole motivoituneita, ei hallinto pysty myöskään käyttämään talou­dellista tai sotilaallista valtaa. Siksi kulttuuri on kaiken vallankäytön perusta.”

Esimerkkinä Wallgren mainitsee Neuvostoliiton hajoamisesta alkaneen Baltian vapauttamisen tapahtumat. Kun neuvostosotilaiden motivaatio romahti, he lakkasivat tottelemasta keskushallintoa ja Kreml menetti otteensa Baltiasta. Toisin kävi Tianan­menin aukiolla vuonna 1989.

Suomen tämänhetkinen asema kansainvälisessä yhteisössä on Wall­grenin mielestä tulosta länsiliittoutu­misesta. Hän lainaa puhemies Paavo Lipposen ilmaisua, jonka mukaan juuri nyt Suomi haluaa ”kasvaa län­simaisen yhteisön jäseneksi”. Tämä liittoutuminen on mentaalista, talou­dellista ja poliittista, ja se on vaikutta­nut ratkaisevasti suomalaisten itseym­märrykseen.

Länsiliittoutuminen ei Wallgre­nin mukaan jatka Suomen kylmän sodan aikojen arvoperinnettä. Silloin ulkopolitiikassa sitouduttiin liittou­tumattomuuteen ja pohjoismaiseen sosiaaliseen malliin. Tätä mallia pi­dettiin myös Suomen arvoyhteisönä. Nykyisessä tilanteessa lännen mallin arvopohja on sen sijaan putoamassa. ”Juuri kun olemme päässeet osaksi länsimaista arvoyhteisöä, on se menet­tämässä eettistä identiteettiään.”

”Uusliberalistinen globalisaatio on ollut iso kulttuurinen muutos, joka on vaikuttanut kansanvallan, hyvinvoin­tivaltion, solidaarisuuden ja oikeuden­mukaisuuden perustaan,” Wallgren muistuttaa. Juuri nämä myönteiset arvot ovat hänen mielestään oikeut­taneet lännen kulttuurisen viennin muualle maailmaan. ”Jos ideologia jätetään pois, ei löydy enää perustelu­ja sille, miksi lännen pitäisi olla suurin ja kaunein.”

”Globalisaatio ei ole tuonut mu­kanaan kulttuurista kukoistusta. Se ei välitä myönteisiä arvoja ja säteile iloa ja lämpöä, vaan nojaa pikemminkin perinteiseen kansainvälisen politiikan ohjenuoraan: ’voimaa pitää pelätä’.” Eurooppa ja USA ovat pikemminkin sulkeutumassa ja protektionismi li­sääntymässä. Kun talous kriisiytyy, syntyy kulttuurisen muutoksen tarve, sillä talous ja voimapolitiikka voivat kehittyä vain kulttuurisen pohjan varassa.

Juuri kun olemme päässeet osaksi länsimaista arvoyhteisöä, on se menettämässä eettistä identiteettiään.Myös EU-jäsenyyden kannatuk­sen lasku johtuu Wahlgrenin mukaan perinteisten eurooppalaisten arvojen haalistumisesta. ”EU on vieras yhtei­sö, eikä se ole tuonut Suomelle sellais­ta turvaa kuin täällä on toivottu.”

Länsiliittoutumisessa on myös vaaroja. ”Voimapoliittinen liittoutu­minen länteen tekee myös suomalai­sista terrorismin maalitauluja, kuten Filippiinien panttivankidraama todisti. Myös talouden liberalisointi ja pal­velujen kilpailuttaminen heikentävät jatkuvasti köyhemmän väestön perus­turvallisuutta.”

Liittoutumisen vaihtoehto, liittou­tumattomuus, olisi vaatinut Suomelta enemmän rohkeutta, kanttia ja mieli­kuvitusta. Suomi valitsi silti helpom­man tien, perinteiseen tapaansa.

Alamaispolitiikalla on Suomessa pitkät perinteet ja politiikkaa on liian usein tehty muiden määrittelemillä eh­doilla. Wallgren sysää vastuun kuiten­kin kansan, eikä hallinnon harteille. ”Kansalaisten on lopulta itse päätettä­vä millaisia riskejä he haluavat ottaa. Uudistumisvoiman on kasvettava kansasta itsestään.”

”Pohjoismaisesta mallista olisi voi­tu kehittää erilaisen länsimaisen uto­pian versio, amerikkalaisen rinnalle”, Wallgren visioi. EU:ssa tästä mallista ollaan kuitenkin luopumassa talouden ja voimapolitiikan hyväksi.

”Etelä-Aasiassa ja Etelä-Ameri­kassa pohjoismainen yhteiskuntamalli herättää edelleen valtavaa kiinnostus­ta, ja kulttuurisena saavutuksena se on fantastinen. Valtion vahva rooli, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat maailmalla edelleen ihailtuja ja tavoiteltuja periaatteita”.