Kirjatutka: Kulttuurien kamppailu ennen ja jälkeen uskonnon
Anthony Pagden: Worlds at War: The 2,500-Year Struggle Between East and West. Random House 2008, 656 s.
Alkuvuodesta julkaistu kalifornialaisen UCLA-yliopiston professorin Anthony Pagdenin teos Worlds at War: The 2,500-year Struggle between East and West (suom. Maailmat sodassa: 2500 vuotta kamppailuja idän ja lännen välillä) on eräänlainen Huntingtonin teesin esihistoria. Pagden sijoittaa idän ja lännen välisen konfliktin alkupisteen kauas historiaan viidennelle vuosisadalle eKr., antiikin kreikkalaisten ja persialaisten välisiin sotiin.
Pagdenin mielestä kaikkia kulttuurieroja ei pidä selittää uskonnolla. Hänen tulkintansa alkaa ajasta, jolloin uskonnot eivät vielä jakaneet ihmiskuntaa. Kreikkalaiset ja troijalaiset, tarinan eurooppalaiset ja aasialaiset, palvoivat samoja jumalia. Vihamielisyyksien taustalla kummittelee sen sijaan kulttuurinen ja poliittinen eronteko: kreikkalaiset määrittelivät itsensä eurooppalaisiksi vastakohtana vähäaasialaisille troijalaisille. Kreikkalainen oli vapaa kansalainen ja hänen oli mahdollista osallistua poliittiseen päätöksentekoon, persialainen joutui polvistumaan kuninkaansa edessä orjan tavoin.
Keskiajalle tultaessa Pagdeninkin tulkinta kulttuuripiireistä alkaa kuitenkin pelkistyä uskonnollisiksi eroiksi. Kirjassa käydään läpi uskonnollisin syin perustellun väkivallan historiaa alkaen islamin alkuvaiheiden väkivaltaisesta leviämisestä, ja sitä seuranneista kristittyjen ristiretkistä aina tämän päivän islamistiterrorismiin.
Eräässä mielessä Pagden on ”uusien ateistien” hengenheimolainen. Hän suhtautuu avoimen myönteisesti liberaaliin ja sekularisoituneeseen länsimaiseen yhteiskuntaan. Samoin hänen vihamielisytensä erityisesti monoteistisia lähetysuskontoja kohtaan tulee harvinaisen selvästi esiin. Pagden sanoo suoraan pitävänsä uskontoa vastuullisena ihmiskunnan suurimmista kärsimyksistä.
Pohjalta hahmottuu lopulta kohtuullisen tavanomainen kertomus lännen murroksesta ja noususta. Valistuksen ajan jälkeen lännestä muodostuu muutakin kuin kristikunta, kun maallistuminen ja kehitysusko valtaavat alaa – toisin kuin idässä. Kirjan kapeakatseisuuteen vaikuttaa ehkä se, että Pagdenin näkemys ”idästä” on kovin rajoittunut. Esimerkiksi Kiinan tai Intian tapaiset maat mainitaan vain ohimennen.
Pagdenin teos lännen ja idän välisestä kamppailusta kertoo Huntingtonin teesien vetovoimasta vielä viisitoista vuotta niiden julkistamisen jälkeen. Ajatus kulttuurien välisestä konfliktista kiehtoo yhä.
Olipa ristiriitojen taustalla sitten uskonto tai ei, niiden yksinkertaistaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Vastaukset yksittäisiin konflikteihin löytyvät huomattavasti lähempää maanpintaa.
Aiheesta lisää:
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää