Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Egypti aallonpohjassa

John R. Bradley: Inside Egypt – The Land of the Pharaos on the Brink of a Revolution. Palgrave Macmillan 2008, 242 s.

Janne Hopsu


Egypti houkuttelee vuosittain miljoonia turisteja. Samaan aikaan miljoonat egyptiläiset haluavat jättää Egyptin. ”Haluan lähteä. Ei väliä minne. Mikä tahansa maa on tätä parempi”, eräs Abbas sanoo tuohtuneena John R. Bradleyn kirjassa Inside Egypt – The Land of the Pharaos on the Brink of a Revolution.

Bradleyn mukaan sekä köyhillä että varakkailla egyptiläisillä on pakkomielle emigroitua.

Egypti on menettänyt asemaansa arabimaailman kulttuurisena ja poliittisena keskuksena. Maassa toimivat hyvin väärät asiat: korruptio, suhteilla eteneminen, seksiturismi ja turvallisuuspoliisin mielivalta. On jopa itsestäänselvyys jättää noudattamatta lakeja ja säännöksiä.

Infrastruktuuri, koulujärjestelmä, ihmisoikeudet ja vapaa sana ovat rappiolla. Keskiluokka kutistuu. Kansainvälisten rahoituslaitosten vaatimukset talousuudistuksista ovat ajaneet niukasti eläviä ja köyhiä yhä pahempaan kurimukseen.

Bradleyn mukaan uskonnollinen, poliittinen ja nationalistinen ahdasmielisyys on tuhonnut suhteellisen liberaalin ja intellektuellin ilmapiirin, joka vallitsi ennen vuoden 1952 vapaiden upseerien vallankumousta. Gamal Abdul Nasser, Anwar Sadat ja Hosni Mubarak eivät ole saaneet aikaiseksi edes hyvää arkkitehtuuria.

Brittijournalisti, egyptinarabiaa sujuvasti puhuva Bradley on kirjoittanut murskaavan kirjan Yhdysvaltain tukeman Mubarakin nyky-Egyptistä. Bradley, kuten yhä useampi egyptiläinen, haikailee vanhan Egyptin henkistä ilmapiiriä. Nostalgia huokuu sivuilta, vaikka kuningas Farukin (1936–52) kausi ei ollut historian valossa sen enempää maan kulta-aikaa.

Egyptiä hallitsee sotilasvalta, jonka keulakuva on presidentti Hosni Mubarak. Kirjan suurin puute on, että se kertoo vallan ytimestä, maan sotilas-establishmentista, vain muutamalla sivulla. Upseerit omistavat suuria yhtiöitä, ovat mukana hallituksessa ja paikallishallinnoissa. Armeijan lonkerot yltävät kaikkialle. Upseerien taloudellista ja poliittista valtaa haastavat Bradleyn mukaan voimakkaimmin sisäisen turvallisuuden joukot. Asevoimien arvostelu on vaarallista.

Kenraalit jäävät Bradleyn käsittelyssä kuitenkin kasvottomiksi ja taustattomiksi. Millaista on asevoimien ja turvallisuusjoukkojen valtakamppailu? Egyptihän on ollut lähes viimeiset puoli vuosisataa poikkeustilassa.

Muuten kirja on valaiseva. Se riisuu Egyptin ympäriltä turhat myytit ja mielikuvat. Journalistinen ote, katse tilastojen ja virallisten lausuntojen taakse tuo esiin arkipäivän tukahduttavan epätoivon ja ahdistuksen.

Bradley laskee, että Mubarak on 4 000 vuoteen kolmanneksi pisimpään Egyptiä hallinnut johtaja. Mitä tapahtuu, kun propagandajulisteissa faaraon asemaan nostettu Mubarak poistuu näyttämöltä? Tähän ei osaa vastata kukaan Egyptissä.

Bradleyn mielestä väkivallatonta islamismia edustava Muslimiveljeskunta ei ole vastaus. Se muuttaisi Egyptin maaksi, joka muistuttaisi Irania ja Saudi-Arabiaa. Mubarak kenraaleineen ja Veljeskunta tarvitsevat toisiaan ja hyötyvät
toisistaan kannatuksen ja kauhukuvien ylläpitämiseksi. Muu oppositio, pieni liberaalien joukko tai esimerkiksi kevään leipämielenosoituksissa voimansa näyttänyt ay-liike, ei kykene murtamaan pattitilannetta.

Mubarakin poikaa Gamalia pidetään hänen seuraajanaan. Gamalilla ei kuitenkaan ole edeltäjiensä, Nasserin, Sadatin ja isänsä, sotilasuraa eikä sotilaseliitti Bradleyn mukaan anna Gamalin kävellä upseerien valtaklikin yli.

Kirjan alaotsikossa mainittu vallankumous ei ole ovella. Kaikki odottavat, ja egyptiläiset Aleksandriasta Assuaniin haluavat karistaa maansa hiekat kengistään.
 
Ulkopolitiikka 4/2008

Pääkirjoitus: Mihin Obama pystyy?

Tapani Vaahtoranta

Eva Biaudet: "Ihmiskauppa on Euroopan häpeäpilkku"

Niina Sarkonen

Merirosvot kukkarollasi

Kristian Kurki

Iskeekö Keniaan Obama-krapula?

Kristian Kurki

Jääkö valtioiden välinen sodankäynti historiaan?

Raimo Väyrynen

Obaman ulkopoliittinen työlista

Jussi Hanhimäki

Ulkopolitiikan Dream Team

Jussi Hanhimäki

Värisokea presidentti

Jussi Hanhimäki

Venäjä asetti rajat Ukrainan länsimielisyydelle

Joonas Pörsti

Ukrainan juuret keskiajalla

Joonas Pörsti

Energia virtasi Georgian sodan aikana

Mikko Palonkorpi

Kolumni: Kiinan globaali strategia seuraa vanhoja oppeja

Matti Nojonen

Alexander Stubb: "EU tarvitsee kaksi idänpolitiikkaa"

Niina Sarkonen

Suomettuminen uusiokäytössä

Niina Sarkonen

Maallistunut maailmanpolitiikka saa uskonnot kukoistamaan

Lauri Tähtinen

Kirjatutka: Kulttuurien kamppailu ennen ja jälkeen uskonnon

Lauri Tähtinen

Japani tavoittelee nationalismilla yhtenäisyyttä

Kristian Kurki

Miten Japanista tuli lännen liittolainen

Kristian Kurki

Kirjatutka: Kankeasti uudistuva YK

Pekka Vahvanen

Kirjatutka: Murhatun sovintoesitys

Vesa-Matti Lahti

Bhuttojen suvun kirous

Vesa-Matti Lahti

Kirjatutka: Järki ja mielikuvitus eetikkojen aseina

Lauri Paavola

Kirjatutka: Ihmisten turvallisuus valtioiden edelle

Ulla Anttila

Kirjatutka: Siirtokunnat uhkaavat Israelin demokratiaa

Olli Ruohomäki

Kirjatutka: Egypti aallonpohjassa

Janne Hopsu

Kirjatutka: Jäähyväiset idealismille

Olai Voionmaa

Kirjatutka: Bushin ulkopolitiikan vakuuttava puolustus

Markku Ruotsila

Kirjatutka: Lopunaikojen politiikkaa

Joonas Pörsti

Kirjatutka: Nationalismin monet kasvot

Pekka Wahlstedt

Kirjatutka: Energiaa helvetistä ja taivaasta

Tapani Vaahtoranta

Kirjatutka: Energiapolitiikan kartta

Lauri Muranen

Painajaisia Libanonin sodasta

Niina Sarkonen

Venäjällä valta jaetaan tuttaville

Mia Hemming

Miten Islanti ja Afrikka selviävät talouskriisistä?

Tuuli Mäkelä

Unohdettuja konflikteja

Tuuli Mäkelä