Venäläisen yhteiskunnan pyörät pyörivät henkilösuhteiden avulla. Tuttavien kautta voi saada vaikutusvaltaa ja rahaa, mutta samaan aikaan verkostokulttuuri estää Venäjän oikeusvaltion kehitystä.
Henkilösuhteisiin perustuva kulttuuri on Venäjällä voimissaan. Virallinen järjestelmä toimii puutteellisesti tai ei lainkaan, eivätkä kansalaiset luota poliitikkoihin. Tuttuihin turvaudutaan, jotta asioiden käsittely helpottuisi tai nopeutuisi.
Myös kansalaisjärjestöt tarvitsevat suhteita saadakseen rahoitusta ja pyrkiäkseen vaikuttamaan poliitikkoihin tai yleiseen mielipiteeseen. Suhteet mediaan ovat myös tärkeällä sijalla, ja erilaisilla julkisilla tempauksilla voidaan tuoda esiin tyytymättömyyttä vallanpitäjiin.
”Päästäkseen mukaan päätöksentekoon, täytyy tehdä itsensä tunnetuksi
valtaapitävien keskuudessa. Ja tutustua portinvartijaan, joka avaa ovet”,
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Suvi Salmenniemi selvittää.
Henkilösuhteilla ratkotaan siten paitsi henkilökohtaisia myös yhteiskunnallisia
ongelmia.
”Kun onnistut pääsemään jonkun viranomaisen tai poliitikon tuttavaksi, asiat
etenevät. Tämä voi tietenkin rajoittaa mahdollisuuksia kritisoida
vallanpitäjiä, mutta silti myös ihmisoikeusjärjestöt pyrkivät toimimaan
yhteistyössä viranomaisten kanssa, tietäen että se on lähes ainoa väylä
muutokseen.”
Salmenniemi muistuttaa, että valtio tuottaa edelleen suurimman osan
sosiaalipalveluista, joten järjestöjen on pyrittävä vaikuttamaan suoraan
viranomaisiin esimerkiksi jonkin uuden palvelun saamiseksi.
Salmenniemen väitöskirja käsitteli kansalaistoimintaa presidentti Putinin ”ohjatun demokratian”
Venäjällä. Tutkimuksessa selvisi, että järjestöjen ja viranomaisten välinen
yhteistyö perustuu usein henkilökohtaisiin suhteisiin eikä sille ole
muotoutunut selkeitä, julkilausuttuja pelisääntöjä. Demokratian kannalta tämä
on ongelma.
Valta karttaa naisia
Ei henkilösuhteillakaan Venäjällä ihan kaikkialla pärjää. Poliittisen
opposition ja hallituksen välistä vastakkainasettelua ne eivät pääasiassa ylitä.
Sen sijaan puolueiden sisällä ja poliittisen eliitin parissa verkostot toimivat.
Poliittinen valta ja tuomiovalta ovat lähellä toisiaan, ja henkilöt
valikoituvat molempiin vallan sisäpiiristä tai siihen kuuluvien henkilöiden
toimesta.
”Henkilösuhteet avaavat ovet poliittiseen valtaan. Jokainen johtohahmo
tuo oman porukkansa hallintoon kuten Putin nimitti presidentiksi tultuaan johtaviin
poliittisiin asemiin pietarilaisia turvallisuus- ja armeijataustaisia tuttaviaan”,
Salmenniemi huomauttaa.
”Monet naisaktivistit ovat kuvailleet politiikassa toimimista vaikeammaksi
kuin kansalaisjärjestöissä, koska siellä pärjätäkseen tarvitsee henkilökohtaisen
suojelijan. Miesten on myös helpompi saada vaikutusvaltaisia kontakteja, jotka
vievät heitä eteenpäin politiikassa.”
Kun poliittiseen eliittiin pääseminen edellyttää armeija- tai
turvallisuustaustaa, useimmilla naisilla ei ole sinne asiaa. Tietä valtaan voi
yrittää avata perhesiteillä, ulkonäöllä tai omaisuudella, mutta harvat
onnistuvat.
Tuoreimmassa listauksessa 80 vaikutusvaltaisimman henkilön joukossa oli
vain kuusi naista. Salmenniemen mukaan perhesuhteet ovat tärkeä tekijä:
”Heillä oli joko vaikutusvaltaiset vanhemmat kuten Jeltsinin tyttärellä tai vaikutusvaltainen puoliso kuten Moskovan
pormestarin vaimolla. Hän on tosin myös Venäjän rikkain nainen. ”
Vaikka naiset eivät pääse tuttavien kautta poliittiseen eliittiin, henkilökohtaiset
verkostot luonnollisesti helpottavat elämää muuten, kuten kotitalouteen tai
tunne-elämään liittyvissä tarpeissa.
Henkilökemia ratkaisee
Henkilökemia
on tärkeällä sijalla myös kansainvälisen
politiikan areenoilla. Esimerkiksi eurooppalaiset poliitikot toimivat tässä suhteessa samaan tapaan kuin venäläiset – asiat hoidetaan mieluiten tuttavien kautta.
”Niiden kanssa toimitaan, joiden kanssa synkkaa parhaiten”, Salmenniemi summaa kansainvälisen politiikan realiteetteja.
Epäluottamus virallista järjestelmää kohtaan takaa henkilösuhdekulttuurin
elinvoimaisuuden jatkossakin. Venäjällä ajatellaan, että kaikessa
kanssakäymisessä kansainvälisistä suhteista yksityiselämään luottamus voi
todentua ainoastaan henkilökohtaisen kontaktin kautta. Tuttavat ratkaisevat
monia ongelmia tilanteissa, joissa virallinen järjestelmä ei toimi. Henkilösuhteisiin
turvautuminen estää kuitenkin oikeusvaltion rakenteiden kehitystä.
Lue lisää:
Anna Rotkirch ja Suvi Salmenniemi (toim.): Suhteiden Venäjä. Gaudeamus
2008, 311 s.
Jukka Mallinen: Varastettua ilmaa. Savukeidas Kustannus 2008, 255 s.
Anna-Maria Salmi: Social Networks and Everyday Practices in Russia. Kikimora Publications 2006, 251 s.
Timo Vihavainen (toim.): Opas venäläisyyteen. Otava 2006, 352 s.