Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Uusi tilaisuus lännen yhteistyölle

Euroopan rajoilla

Atlantin molemmin puolin ymmärretään, että maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen ja kauppaneuvottelujen esteet voidaan purkaa vain EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisellä ponnistuksella, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

UP: Mitä uusia mahdollisuuksia Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyölle avautuu Obaman presidenttikaudella?

Charly Salonius-Pasternak: Voimat tulisi yhdistää, jotta päästöjen vähentämisessä saavutetaan konkreettisia tuloksia. Olisi tärkeää, että myös Venäjä, Kiina ja muut kehittyvät maat hyväksyisivät globaalin järjestelmän toimintamallin ilmasto- ja kauppaneuvotteluissa. Tämä on ehkä tärkein Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja yhdistävä tavoite.

Tietenkin olisi hienoa nähdä EU:n ja USA:n yhteisen vapaakauppa-alueen toteutuvan – ehkä Barack Obaman toisella presidenttikaudella, jos sellainen tulee.

Miten kuvaisit suhteiden kehitystä 1990-luvulta tähän päivään?

EU:n ja Yhdysvaltojen erimielisyydet näkyivät Bushin kaudella sekä konkreettisissa valinnoissa että maailmankatsomuksissa. Bushista on toisaalta tehty syntipukki, koska Yhdysvaltojen jääminen Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Kioton sopimuksen ulkopuolelle hiersi välejä jo Clintonin kauden viimeisten vuosien aikana. Ehkä suurin ongelma oli, että Bushin hallinto näytti avoimesti halveksivan eurooppalaisia. Kunnioitusta oli mahdollista saada vain, jos ajatteli samoin kuin he, ja silloinkin vain rajallisesti.

Nyt asetelma on muuttunut, osittain koska Yhdysvaltojen turvallisuushuolet ovat painottuneet kylmän sodan jälkeen Lähi-itään ja Aasiaan. Euroopan unionista on tullut myös entistä vahvempi itsenäinen toimija. On kiinnostava nähdä, minkälaiseksi Yhdysvaltojen ja EU:n suhde muodostuu, kun Eurooppa on muuttunut ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohteesta USA:n yhteistyökumppaniksi. Yhdysvalloissa on herätty siihen, että vahvistuva EU on vain hyödyksi sekä maailmalle että Yhdysvalloille, joten vahvistumista tuetaan.

Onko EU:n ja Yhdysvaltojen välillä odotettavissa lähentymistä Lähi-idän ongelmien ratkaisussa?

Yhdysvallat hyväksyi jo Bushin kaudella EU:n avainroolin Iranin ydinohjelmaa koskevissa neuvotteluissa. Molempia tarvitaan tämän haasteen rauhanomaisessa ratkaisussa.

Lähi-idän rauhanprosessissa Yhdysvalloilla on ilman muuta keskeinen asema, rauhaa ei saada aikaiseksi ilman sen aktiivisuutta. Obama on jo osoittanut välittävänsä Lähi-idän tilanteesta, mutta todennäköisesti siitä ei tule ensi vaiheessa ulkopoliittista prioriteettia. Konfliktin ratkaisu on osoittautunut juoksuhiekaksi monelle USA:n presidentille. Jos Obama käyttäisi poliittiset voimavaransa siihen ja epäonnistuisi, monen muun ulkopoliittisen kysymyksen ratkaiseminen vaikeutuisi sen seurauksena.

Obaman kaudella EU:n on helpompi nostaa profiiliaan Irakissa, mutta joitain poikkeuksia lukuun ottamatta se ei ole tarpeen. Kenties EU voisi vahvistaa poliisikoulutusta maassa.

Suurimmaksi yhteiseksi haasteeksi jää Afganistanin tilanne, jossa Yhdysvallat odottaa Euroopalta suurempaa panostusta ainakin siviilikriisinhallintaan.

Millä alueella Euroopan unioni ja Yhdysvallat kilpailevat maailmalla?

Kilpailua käydään erityisesti taloudessa, mutta molemmat hyötyvät huomattavasti hyvistä taloussuhteista. Kansainvälinen vaikutusvalta voisi olla toinen kilpailun kohde.

Mitkä ovat ovat kiistakapuloita kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa ja WTO:ssa?

Obaman hallinto on toistaiseksi tehnyt selväksi, että se tukee YK:n toimintaa. Obaman hallinto on toistaiseksi tehnyt selväksi, että se tukee YK:n toimintaa. Tästä on symbolisena osoituksena maan YK-suurlähettilään viran palauttaminen ministeritasoiseksi.

Näyttää siltä, että Yhdysvallat sitoutuu tämän vuoden aikana pitkän aikavälin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämä on yksi tärkeä asia, jossa EU on odottanut Yhdysvalloilta enemmän aktiivisuutta.

Pieniä kiistakapuloita löytynee aina, nyt nähdään miten luovasti eri maat tulkitsevat WTO:n tukirajoituksia, joiden tarkoitus on estää kotimaisten yritysten suosiminen. Toivottavasti kaikilla pysyy suhteellisuudentaju.

Mikä merkitys Guantánamon vankien sijoittamisella on suhteille?

Ymmärrän hyvin, että monen eurooppalaisen mielestä Guantánamo on amerikkalaisten luoma ongelma, josta heidän pitäisi kantaa myös täysi vastuu. Suurin osa vangeista pitäisikin lähettää takaisin kotimaahansa tai asuttaa Yhdysvaltoihin. EU voisi kuitenkin vastaanottaa joitakin vankeja. Näin EU viestisi, että ystävämme tekevät virheitä ja ystävyyssuhteen perusteella velvollisuutemme on auttaa. Tällaisella eleellä olisi poliittista merkitystä Yhdysvalloissa.

Liittyykö Yhdysvallat kansainväliseen rikostuomioistuimeen?

Amerikkalaisia sotilaita on ympäri maailmaa, joten rikostuomioistuimeen liittyminen on sisäpoliittisesti vaikeaa Yhdysvalloille. Epäilen, että asia ei ole korkealla Obaman hallinnon prioriteettilistalla, jossa ovat muun muassa globaali talouskriisi, Afganistan, Pakistan, Iran, Irak, Venäjä ja ilmastonmuutos.

Minkälaiset ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet Venäjään ja Kiinaan?

Yhdysvalloissa voidaan ajatella Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämistä, ei Saksassa tai Suomessa. Vastaavasti Yhdysvalloilla on aivan toisenlainen suhde Kiinaan ja Japaniin kuin Euroopalla, jolle Kiina ei aseta minkäänlaista sotilaallista haastetta.

Asevientirajoitukset Kiinaan tarjoavat hyvän esimerkin. Monet EU:n jäsenmaat myisivät mielellään huippumodernia aseteknologiaa Kiinalle, mutta Yhdysvalloille tämä on suuri punainen vaate. EU:ssa tulisikin miettiä, kannattaako sen luoda itsenäinen linja Kiinan suhteen vai ottaa huomioon myös Yhdysvaltojen näkemyksiä asiassa.