Venäjän kaasuputki jakaa Itämerta
Itämerelle suunnitellun Nord Stream -maakaasuputken rakentaminen nähdään Ruotsissa turvallisuuspoliittisena uhkana. Suomessa julkinen kirjoittelu on keskittynyt hankkeen ympäristövaikutuksiin.
Itämerelle suunniteltua Nord Stream -kaasuputkea on vastustettu voimakkaasti Ruotsissa. Putki nähdään Venäjän suunnalta tulevana turvallisuuspoliittisena uhkana Ruotsin valtiota kohtaan. Putiniin profiloituneen kaasuputken rakentamista verrataan jopa vuoteen 1808, jolloin venäläiset valloittivat Ruotsille kuuluvan Gotlannin. Nyt venäläiset ovat jälleen lähestymässä Ruotsin aluetta, tällä kertaa paremmalla strategialla.
Putkihanke kuvattiin Ruotsin lehdistössä poliittiseksi projektiksi, jolla Venäjä pyrkii energiaviennin kautta vahvistamaan kansainvälistä vaikutusvaltaansa. Esimerkiksi Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittajan Claes Arvidssonin mukaan Venäjä on todistanut kaasunviennin kytköksen ulkopolitiikkaan sulkemalla kaasuhanat Ukrainaan, mikä on vaikuttanut myös EU-maihin tulevaan kaasuvirtaan. Venäjä on näin osoittanut, että se voi halutessaan estää muiden valtioiden energiansaannin. Ruotsissa kaasuputken pelätäänkin synnyttävän poliittisia jännitteitä Itämerellä.
Suomessa kaasuputken turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista ei ole juurikaan puhuttu. Julkisessa keskustelussa on usein korostettu, että kaasuputki on vain ympäristökysymys.
Venäjän laivasto uhkana
Ruotsissa kannetaan huolta myös EU:n energiariippuvuudesta, vaikka maa ei olekaan riippuvainen Venäjän energiasta. Myös Suomessa energiariippuvuudesta on keskusteltu, mutta omaa kaasunsaantia ei pidetä uhattuna, vaikka Suomi tuo kaiken maakaasunsa Venäjältä. Julkisessa keskustelussa on korostettu, että Venäjä on ollut Suomelle luotettava kaasuntoimittaja aina siitä lähtien, kun maakaasua on vuodesta 1974 lähtien alettu tuoda.
Ruotsalaislehdet ovat kirjoittaneet huolestuneeseen sävyyn myös Venäjän laivaston suunnitelmasta valvoa kaasuputkea. Tämä lisäisi Venäjän merivoimien liikehdintää Itämerellä ja voisi jopa luoda sotilaallisen uhan. Ruotsissa on myös epäilty, että Venäjä saattaisi käyttää putkea vakoilutarkoituksiin. Tutkija Robert Larsson Ruotsin turvallisuuspolitiikan tutkimuslaitoksesta FOI:sta on esittänyt, että venäläiset voivat asettaa putkeen sensoreita, joiden avulla he pystyvät seuraamaan liikettä putken ympärillä.
Ruotsalaisessa keskustelussa korostuvat uhkakuvat – Venäjän arvaamaton kehitys ja demokratian heikentyminen. Venäjän valtiota arvostellaan voimakkaasti, Putinia yksinvaltiaana johtajana sekä demokratian tukahduttamista ja ihmisoikeusloukkauksia. Kaasuputkea pidetään ”Putinin projektina”, eikä sitä haluttaisi päästää liian lähelle Ruotsin valtiollista rajaa.
Keskustelu sai uutta pontta elokuisesta Georgian kriisistä sekä varsinkin tammikuisesta Venäjän ja Ukrainan välisestä kaasukriisistä. Sekä Ruotsissa että Suomessa on toisaalta tuotu myös esille, että Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukiista voi vauhdittaa Nord Stream -kaasuputken rakentamista.
Suomessa huomio ympäristövaikutuksissa
Sekä Suomessa että Ruotsissa kaasuputkea vastustetaan myös ympäristöuhkien takia. Putken rakentaminen voi nostaa myrkyllisiä raskasmetalleja esiin merenpohjasta. Itämeren pohjassa sijaitsevat rikkinäiset miinat, vanhat kemialliset taisteluvälineet sekä ampumatarvikkeet jouduttaisiin siirtämään, mikä voisi aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia.
Ympäristösyihin vetoaminen on Ruotsissa myös keino estää putken rakentaminen, vaikka taustalla nähtäisiinkin turvallisuuspoliittisia syitä. Suomessa kaasuputkea vastustettaessa esiin tuodaan lähes yksinomaan ympäristönäkökulmia, ei Venäjään liittyviä turvallisuusuhkia. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Alpo Juntunen on tuonut Suomessa esiin myös kaasuputkihankkeeseen liittyvän sotilaallisen näkökulman, mutta Suomen poliittinen johto ei ole tarttunut tähän puoleen.
Ruotsissa kannatetaan maan päällä kulkevaa putkilinjausta. Näin vältettäisiin pahimmat ympäristöuhat, ja silloin putki kulkisi myös kauempana Ruotsista. Putken rakentaminen Ruotsin talousvyöhykkeen läpi ilman, että maa hyötyy putkesta mitenkään, nähdään lähinnä rasitteena. Suomen julkisessa keskustelussa tätä vaihtoehtoa ei ole pidetty esillä yhtä vahvasti.
Kaiken kaikkiaan ruotsalaisessa keskustelussa korostuu huoli Venäjän vahvistumisesta ja kasvavasta vaikutusvallasta Itämerellä. Suomessa hanketta käsitellään lähinnä EU:n ja Venäjän välisenä asiana, missä Suomen tehtävänä on suhteiden vahvistaminen. Putken ajatellaan parantavan Euroopan energiaturvallisuutta, eikä asiaa haluta kyseenalaistaa turvallisuuspoliittisilla tai sotilaallisilla kysymyksillä.
Ruotsin ja Suomen väliset erot Nord Streamista käydyssä julkisessa keskustelussa eivät liity siihen, ettei Venäjän kehitykseen liittyviä ongelmia tunnustettaisi molemmissa maissa. Sen sijaan erot ovat keskustelun hengessä: Suomessa asioista ei ole tapana tehdä turvallisuuskysymyksiä, Ruotsissa keskustelu on perinteisesti ollut avoimempaa.
Lue lisää:
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää