Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Kirjatutka: Jeltsin takasi Venäjällä jatkuvuuden

Timothy J. Colton: Yeltsin – A life. Basic Books 2008, 616 s.

Harvardin yliopiston Venäjän historian professorin Timothy J. Coltonin teos Venäjän murroskauden presidentistä Boris Jeltsinistä on tekijänsä mukaan ensimmäinen kokoava, lännessä julkaistu elämäkerta Jeltsinistä.

Boris Jeltsin säilyi monelle, myös Coltonille itselleen, arvoituksena. Yllättäen Colton kuvaa Jeltsiniä myös säilyttäjänä, Venäjän idean ja jatkuvuuden takaajana.

Yeltsin – A life on perusteellinen, huolellisesti työstetty, erittäin täsmällisin lähdeviittauksin ja henkilöhakemistoin varustettu elämäkerta. Ainutlaatuiseksi kirjan tekevät Coltonin saamat erittäin laajat henkilöhaastattelut Venäjällä, mukaan lukien Jeltsinin itsensä sekä vaimon Naina Jeltsinan ja Jeltsinin tyttären Tatjana Djatšenkon haastattelut.

1990-luvun murrosajasta on todellakin vasta vajaat 20 vuotta, ja kaaoksen syvyys hahmottuu hyvin Coltonin teoksesta.

Hän keskittyy lähes yksinomaan Venäjän sisäiseen tilanteeseen ja Jeltsinin rooliin siinä. Venäjän ulkopoliittiset ratkaisut, suuret aserajoitussopimukset, jopa Naton laajeneminen mainitaan vain ohimennen. Rajaus on kuitenkin onnistunut.

Rajaus Venäjän sisäpolitiikkaan, presidentti-instituution toimintaan ja kehittymiseen kuvaa selkeästi Jeltsinin ajan vaikeuksia ja sitä syvää murrostilaa, jossa Venäjä oli Neuvostoliiton hajoamisesta Putinin presidenttikauteen ja vallan vakauttamiseen saakka.

Hajaannus on sananmukaisesti läsnä, samoin Venäjän ulkopolitiikan toissijainen vaikutus Jeltsinin kauden ratkaisuihin. Presidentti Clintonin ja Saksan liittokansleri Kohlin vaikutus nostetaan hyvin esille. Coltonin mukaan Clinton vaikutti suorilla yhteydenotoilla Jeltsiniin merkittävällä tavalla, muun muassa siihen, että Jeltsinin kauden toiset presidentinvaalit pidettiin ja vielä ajallaan.

Kirja kertaa Jeltsinin henkilöhistoriaa neuvostoajan lapsuudesta Jekaterinburgin kautta NKP:n johtotehtäviin Moskovaan ja näyttää myös Jeltsinin henkilökohtaisen elämän varjopuolet.

Kirjan arvio Jeltsinistä henkilönä ja poliitikkona on koskettava. Colton kuvaa moskovalaisen taidegallerian Art4ru:n järjestämää kilpailua kuolleen presidentti Jeltsinin muistomerkiksi. Taitelijakaksikko Michail Leikinin ja Mariana Miturich-Khlebnikovan työ The Man Who Broke Through The Wall jäi kilpailussa ilman mainintoja, mutta kirjan kuvitukseen valittu patsas kuvaa Coltonin mielestä parhaiten Boris Jeltsinin vaikutusta Venäjällä. Paksussa seinässä on helposti tunnistettava Jeltsinin okovartalokuvan mittainen aukko. Murretun muurin läpi voi kävellä, mutta suunnan – eteen tai taaksepäin – katsoja valitsee itse.

Colton pitää Jeltsiniä muutosvoimana ja hänen aikaansaamansa muutosta pysyvänä. Colton myös toteaa, että Jeltsin pelkäsi vuoden 1991 loppuun asti uuskommunistista kumousta. Yllättävä on kuitenkin Venäjän historian professorin päätös kuvata Jeltsin myös säilyttäjänä, jatkuvuuden agenttina.

Jeltsin pysyi Coltonin näkemyksen mukaan koko pitkän poliittisen uransa ajan tietyissä rajoissa – vaikkakin rajoja koetellen. Hän pidättyi muun muassa oman poliittisen puoleen perustamisesta. Jeltsin päätti tietoisesti säilyttää Neuvostoliiton aikaiset yhtenäisyyden pilarit, armeijan ja tiedusteluorganisaatiot, näiden joukossa KGB:n.

Colton kuvaa Jeltsinin viimeistä päätöstä tärkeimmäksi. Hän vahvisti demokratian edellytyksiä Venäjällä rauhanomaisella vallansiirrolla tuolloin pääministerinä toimineelle Vladimir Putinille. Lainmukainen vallanvaihto takasi myös jatkuvuuden puolustusvoimien ja tiedustelulaitosten keskeiselle roolille yhteiskunnassa.