Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Ilkka Halava: "Uskonnollisuus on vastareaktio materialismille"

kuva Niina Sarkonen

Hengellisyyden kasvu on eräs tärkeimmistä nousevista trendeistä sekä Suomessa että Euroopassa, uskoo yhteiskunnallisten arvojen liikettä pitkään seurannut Ilkka Halava.

"Vaikka Euroopan tasolla ei voida tehdä yleistyksiä, yksi selkeä piirre viime vuosina on ollut havaittavissa: rajankäynti islamin kanssa on selkiyttänyt myös kristittyjen identiteettiä. Vastakkainasettelu on vahvistanut ymmärrystä itsestä, jolloin aiemmin näkymätön asia, kuten kristillisen kirkon läsnäolo Euroopassa, on muuttunut näkyväksi", tulkitsee Halava.

Suomessa islamin läsnäolo konkretisoitui tämän vuoden alussa julkaistussa pikku-uutisessa, jonka mukaan Mohammed oli vuonna 2006 yleisempi nimi vastasyntyneelle kuin Jari tai Timo. Muslimit ovat täälläkin antaneet kristillisyydelle uuden merkityksen, tehneet siitä jälleen kelvon välineen määrittää suomalaisuutta.

"Myös poliittiset puolueet ovat tehneet eduskuntavaaleja varten paljon tutkimustyötä ja markkinalogiikan mukaisesti ottaneet jopa vaaliohjelmissaan huomioon tämän hengellisyyden kasvun. En kuitenkaan usko, että uskonnosta voi muodostua Suomessa yhtä tärkeä poliittinen tekijä kuin esimerkiksi USA:ssa."

Perinteisen uskonnollisuuden ja sekularismin lisäksi suomalaisessa hengenmaisemassa erottuu Halavan mukaan myös kolmas tie: tarve epämuodolliselle henkisyydelle. Perusta voi olla esimerkiksi kristitty tai buddhalainen, mutta se maustetaan vielä muilla aineksilla. Halava kutsuu tätä ”tuunatuksi hengellisyydeksi”.

Hän vastasi kuuden vuoden ajan arvoja, asenteita ja elämäntyylejä 30 maassa tutkivan ohjelman, RISC Monitorin, toiminnasta Suomessa. Viime vuosina Suomessa toteutettujen RISC-tutkimusten mukaan uudenlaista hengellisyyttä etsivät etenkin nuoret opiskelijamiehet. Taustalla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen murrosvaihe:

"Suomi on elänyt 1990-luvun lopulta lähtien konservatiivisen materialismin aikaa, ja kaikkiin muutoksiin on suhtauduttu pidättyvästi. Vuodesta 2001 alkaen epävarmuuden tunne on kasvanut, kun kansainvälisten kriisien on tajuttu koskettavan myös koto-Suomea. Myös epävarmuus työpaikkojen jatkuvuudesta on luonut tarpeen hankkia turvallisuutta toisella tavalla: ostamalla tavaraa."

Nuoret miehet ovat Halavan mukaan alkaneet ensimmäisinä huomata, että tavaralinnoitus ei tuo onnea, ja nyt he etsivät elämäänsä ”jotakin enemmän”. Myös naisten esiinmarssi yhteiskunnan eri foorumeilla on hämärtänyt sukupuolirooleja ja pehmentänyt mieskuvaa sekä johtanut osaltaan nuorten miesten identiteettikriisiin.

"Kirkon tarjonta ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan hengellisyyden kasvavaan kysyntään. Evankelis-luterilainen kirkko on ollut hidas reagoimaan muutoksiin ja oikeuttamaan oman asemansa yhteiskunnassa – tai verotusoikeutensa."

Lopputulos näkyy myös tilastoissa: kirkosta eroaminen on suositumpaa kuin koskaan. Viime vuonna lähes 34 000 suomalaista erosi kirkosta. Toisaalta noin 83 prosenttia suomalaisista kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Itse eroaminen ei myöskään kerro vielä mitään eroavan uskonnollisuudesta, sillä hengellisyyden harjoittamisesta on tullut yksityisempää.

"Yli puolet suomalaisista on joko perinteisiä 'uskovaisia' tai suhtautuu kristillisyyteen myönteisesti. Alle puolet, 45 prosenttia, elää täysin maallistuneessa ympäristössä, vaikka voikin kunnioittaa kristillisyyttä yhteiskuntarauhan tai perimmäisen eettisen koodiston ylläpitäjänä." Tästä huolimatta uskonto on tabu suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja media pitää sitä edelleen lähinnä kuriositeettina.

Halavan mukaan uutismedia vaikeni uskonnosta 1980- ja 1990-luvulla, koska siltä puuttui yhteisesti hyväksytty kieli. 2000-luvulle tultaessa hengellisyyskeskustelussa on tapahtunut kuitenkin käänne, yllättävää kyllä, televisioviihteen aloitteesta. Yleisön kasvava mielenkiinto hengellisyyttä kohtaan on näkynyt viime vuosina televisiosarjoissa, joissa ylimaalliset voimat jylläävät.

"Nykyajan sankaritarustossa Robocop on vaihtunut Gandalfiin. Ihmiset haluavat kosketuksen johonkin suurempaan voimaan. He haluavat uskoa siihen, että on olemassa muutakin kuin tämä tavaranpaljous."

Hyvinvointiyhteiskunnan murentuminen voi Halavan mukaan nostaa uskonnon tiiviimmin myös julkiseen keskusteluun. Yksi keskustelunavaus on jo kuultu entisen pääministerin Esko Ahon suusta, kun hän ehdotti yksilön vastuun lisäämistä yhteiskunnassa. Tämä voisi koskea esimerkiksi itse aiheutettujen sairauksien kuluja.

"Jossain vaiheessa on pakko alkaa puhua niistä kriteereistä, joilla hyvinvointipalveluja joko säilytetään tai ajetaan alas. Yritysten herääminen yhteiskunnalliseen vastuunottoon oli nähtävissä jo 1990-luvun lopulla RISC-tutkimuksissa." Nyt kaikki itseään kunnioittavat yritykset ovat kirjanneet toimintansa eettiset periaatteet.