Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen

UP-lehti pyysi neljääkymmentä kotimaista asiantuntijaa nimeämään, keitä he pitävät kansainvälisesti tärkeimpinä suomalaisina vaikuttajina. Kärki osoittautui kapeaksi ja kirkkaaksi. Ahtisaaren ja Ollilan takana pistesijoilla näkyy kuitenkin kiinnostavaa liikehdintää.

 Vaikuttavin tusina

1. Martti Ahtisaari

2. Jorma Ollila

3. Olli Rehn

4. Alexander Stubb

5. Pekka Haavisto

6. Tarja Halonen

7. Elisabeth Rehn

8. Matti Vanhanen

9. Helena Ranta

10. Olli Heinonen

11. Bengt Holmström

12. Paavo Lipponen

 Myös he saivat kyselyssä useampia mainintoja: Veli Sundbäck, Satu Hassi, Esko Aho, Vappu Taipale, Heidi Hautala, Markku Niskala, Max Jacobson, Allan Rosas, Björn Wahlroos, Ari Vatanen, Leena Peltonen-Palotie, Jyrki Katainen, Erkki Liikanen ja Antti Pentikäinen. 

***

Viimeistään Nobel-palkinto nosti Martti Ahtisaaren, 71, suomalaisten vaikuttajien hallitsevaksi raskaan sarjan mestariksi. Ahtisaaren nimi mainittiin melkein kaikissa kyselyn vastauksissa, vaikka vastaajia pyydettiin erityisesti miettimään myös vähemmän tunnettuja nimiä.

”Ahtisaari on epäilemättä tuonut Suomelle eniten mainetta Nobelin rauhanpalkinnon saajana ja rauhanneuvottelutyöllään”, arvioi kyselyyn vastannut toimittaja. Ahtisaaren kontaktiverkkoa pidetään myös parhaana. ”Suomalaiset päättäjät tekevät verissä päin töitä päästäkseen Yhdysvaltain presidentin puheille. Ahtisaarelta tämä hoituisi parilla puhelinsoitolla”, sanoo ulkoasiainhallinnossa työskentelevä virkamies.

Jorma Ollilaa, 58, luonnehditaan puolestaan ”Euroopan merkittävimmäksi yritysjohtajaksi”. Kakkostilan perustana on Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtajuus. Ollila on tunnettu myös maailmanlaajuisesti, mistä todistaa esimerkiksi vuonna 2002 myönnetty Pekingin kunniakansalaisuus.

Ollilan näkemyksiä talouspolitiikasta kuunnellaan herkällä korvalla. 2000-luvun kuluessa hän on ottanut Suomessa julkisissa puheenvuoroissaan kantaa esimerkiksi veronkevennysten, tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän ja elvytyksen puolesta. The Financial Times -lehdessä Ollila suositteli maaliskuun lopulla muulle maailmalle pohjoismaista kapitalismin mallia.

Kolmanneksi UP-kyselyssä nousi Euroopan unionin laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn, 47. Hänen vaikutusvaltansa yhdistyy ”asemaan ja osaamiseen”. Rehniä pidetään uuden sukupolven eurooppalaisena vaikuttajana, jonka työ tunnetaan myös Turkissa ja Balkanilla. ”Kärjistetysti voisi sanoa, että Ollin käsissä on yli sadan miljoonan eurooppalaisen tulevaisuus”, diplomaatti toteaa.

Alexander Stubbin, 41, arvostus on jatkanut ulkoministerikaudella rakettimaista nousua. Stubbin vaikutusvalta näkyy voimakkaasti kotimaisessa ulkopolitiikassa, jossa hän on ottanut haltuunsa pääministeriltä ja presidentiltä käyttämättä jääneen tilan. Työskentely europarlamentaarikkona loi myös perustaa Stubbin toiminnalle. Hänelle ennustetaan kansainvälisesti laajenevaa vaikutusvaltaa. ”Stubb on merkittävin suomalainen ulkoministeri viiteenkymmeneen vuoteen”, toteaa elinkeinoelämän vaikuttaja.

Viidenneksi kyselyssä nousi tasavallan presidentin ohi Afrikan sarven rauhansovittelija Pekka Haavisto, 51. Haavisto jäi ympäristöministerikautensa jälkeen 1999 varasijalle eduskuntavaaleissa ja ansioitui sen jälkeen YK:n ympäristöohjelman UNEP:n palveluksessa. Konfliktien ympäristövahinkojen selvittelystä Haavisto on siirtynyt viime vuosina rauhansovitteluun, nyt ulkoministerin erityisedustajana Afrikan alueella. Haavistosta ennustetaan rauhantyössä Ahtisaaren seuraajaa. Kommenteissa nostettiin esiin erityisesti Haaviston suhteet Sudanin sissijohtajiin. ”Hänessä ja Stubbissa näkee, kuinka tärkeitä ovat aseman lisäksi henkilökohtaiset kontaktit ja karisma”, sanoo ulkomaankirjeenvaihtaja.

Presidentti Tarja Halonen, 68, sai pisteitä toiminnastaan YK-järjestöissä ja maailman naisjohtajien verkoston CWWL:n puheenjohtajana. Muodollisen vaikutusvallan ohella presidentti on edelleen vahva mielipidevaikuttaja, joka on kiinnittänyt huomiota köyhyyden poistamiseen, sosiaaliseen kehitykseen ja naisten asemaan. ”Arvostelusta huolimatta tärkein ulkopoliittinen vaikuttaja”, luonnehtii kansalaisaktiivi. ”Lukko Nato-jäsenyyttä vastaan.”

Myös Elisabeth Rehn, 74, on pitänyt pintansa kärkiseitsikossa ja sijoittuu pääministeri Matti Vanhasen edelle. Elisabeth Rehnillä on takanaan komea ura YK:n alipääsihteerinä sekä Bosnia ja Hertsegovinan erityislähettiläänä, mutta hänellä on edelleen kysyntää maailmalla. ”Rehn on varsinkin YK-piireissä tunnettu suomalaispersoona”, muistuttaa kansanedustaja.

Suomalaisilla on vähän korkeita tehtäviä kansainvälisissä järjestöissä. Huiput erottuvat sitäkin kirkkaammin. Kotimaassa arvostettuja ovat etenkin Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n varapuheenjohtaja Olli Heinonen ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Mainintoja saivat myös EY-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton pääsihteerin tehtävistä vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Markku Niskala ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin, joka on toiminut vuodesta 2005 YK:n erityisraportoijana ihmisoikeuksissa.

Esiin nousi myös Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, 36, joka sai keväällä kutsun Valkoiseen taloon Barack Obaman sparrausryhmään yhtenä seitsemästä Yhdysvaltain ulkopuolelta tulevasta asiantuntijasta.

Tutkijoista huomioitiin Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professorina vuodesta 1994 työskennellyt Bengt Holmström ja brittiläisen Sanger-instituutin ihmisgenetiikan tutkimusohjelman johtaja, professori Leena Peltonen-Palotie. Elinkeinoelämän vaikuttajan mielestä Holmström on ”ainoa Nobel-tason suomalainen tiedemies, arvostettu sekä USA:ssa että Euroopassa”.

Nokian johtaja Veli Sundbäck sijoittui pisteissä kauas Jorma Ollilan taakse, mutta häntä luonnehdittiin myös esimerkilliseksi Suomi-kuvan rakentajaksi ja arvostetuksi yhteistyökumppaniksi. Sundbäck nousi ulkoministeriössä valtiosihteeriksi ennen siirtymistään Nokiaan. Sundbäckin rinnalle kyselyssä nousi ”pohjolan merkittävimmäksi finanssialanjohtajaksi” arvioitu Björn Wahlroos.

Näin kysely tehtiin

Ulkopolitiikka-lehti pyysi maaliskuun lopulla neljääkymmentä suomalaista asiantuntijaa nimeämään ja listaamaan 10–20 tärkeintä suomalaista kansainvälistä vaikuttajaa politiikassa ja talouselämässä. Heillä tuli olla työnsä tai verkostojensa kautta poikkeuksellista vaikutusvaltaa maailmalla.

Kyselyn vastaajissa oli ulkoasiainhallinnon edustajia ja ulkomaankirjeenvaihtajia, kansanedustajia, talouselämän ja etujärjestöjen johtajia sekä kansalaisvaikuttajia. Erityisesti diplomaattien ja kirjeenvaihtajien aseman vuoksi vastauksissa annetut kommentit on kirjattu artikkeliin anonyymisti.

Vastaajia pyydettiin nimeämään myös vähemmän tunnettuja henkilöitä ulkopolitiikan kiintotähtien ohella. Tehtävä ei ollut kaikille helppo, ja jotkut totesivat sen mahdottomaksi. Kysely osoitti, että todella vaikutusvaltaisia suomalaisia on maailmalla vain kourallinen.

Monella muulla on ilmiömäistä vaikutusvaltaa rajatulla sektorilla tai maantieteellisellä alueella. Mainittakoon heistä esimerkiksi ensimmäinen Japanin parlamentin ylähuoneeseen valittu länsimaalainen jäsen, lieksalaissyntyinen Marutei Tsurunen tai Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää