Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti

Empatia, tilannetaju ja mainepääoma ovat tärkeimpiä ominaisuuksia kansainvälisessä vaikuttamisessa, sanoo Piia-Noora Kauppi.

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Vaikuttaminen on aina pohjimmiltaan samanlaista kaikissa ihmisyhteisöissä, toteaa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja, entinen europarlaamentaarikko Piia-Noora Kauppi.

”Vaikutettaessa on tärkeää nähdä toimintaympäristö, eikä muodollisen vallan käyttö ole kaikissa tilanteissa paras tapa vaikuttaa. Konteksti määrittää kuinka tärkeää on muodollinen, asemaan perustuva, tai epämuodollinen valta.”

Kyse on ihmisiin vaikuttamisesta, jolloin täytyy pystyä asettumaan toisen asemaan. Kauppi pitää empatiaa vaikuttamisen perusasiana, koska organisaatiot eivät tee päätöksiä vaan ihmiset.

Yksikin virhe voi viedä mainepääoman ja vesittää pitkänkin poliittisen uran. ”Mainepääoma, joka perustuu pitkiin ihmissuhteisiin ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön, on tärkeää kansainvälisessä vaikuttamisessa. Luottamus jonkun ihmisen toimintaan voi mennä vain kerran. Jos kaikki sujuu hyvin, mainepääoma karttuu ja luottamus kasvaa, mikä puolestaa lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia.”

Kauppi pohjusti omaa vaikuttajan uraansa opiskeluaikanaan Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Aloittaessaan europarlamentissa 24-vuotiaana hän tunsi vielä saavansa pienet virheet anteeksi, koska ennakko-odotukset nuorta edustajaa kohtaan olivat matalalla. Kauppi kertoo rakentaneensa asemaansa vaikuttajana pikku hiljaa onnistumisten myötä faktoihin perustuvalla argumentoinnilla ja aktiivisuudella. Myös retorisista taidoista on ollut hyötyä.

 

Omat vahvuudet käyttöön

”Poliittisessa vaikuttamisessa on tärkeää löytää oikeat ihmiset, joiden mielipide voi muuttaa muiden kannat. Näiden positiivisten kellokkaiden arviointikykyyn ja linjaan luotetaan, ja heillä on paljon mainepääomaa”, Kauppi jatkaa.

Tällaisten luottohenkilöiden ja verkostojen vaikutusvalta korostui Euroopan parlamentissa, jossa edustajat eivät pysty itse perehtymään kaikkiin käsiteltävänä oleviin asioihin. Hyvänä esimerkkinä Kauppi mainitsee parlamentissa laajasti arvostetun Ilkka Suomisen, jolla oli pitkäaikaiset henkilökohtaiset ja luottamukselliset suhteet kaikkiin olennaisiin Euroopan kansanpuolueen ryhmiin.

Vaikuttamisessa on Kaupin mielestä monia tyylejä, ja olennaisinta on rakentaa omien vahvuuksiensa varaan. Jos on taitava esiintyjä, sitä kannattaa hyödyntää. Joku toinen hallitsee neuvottelemisen tai välittäjänä toimimisen.

Suomalainen vaikuttaminen ei hänen mukaansa poikkea suuresti muista eurooppalaisista perinteistä. Asiat menevät usein tehokkaasti eteenpäin suomalaisella nöyryydellä, kun ei keskitytä ulkoisen tunnustuksen hankkimiseen. ”Suomalaiset hoitavat eleettömästi omat asiansa ja ovat rakentavasti mukana, kun päätetään yhteisistä asioista.”

Kauppi toivoisi suomalaisten kuitenkin muistavan, että small talkin hallinta on tarpeen luottamuksen ja verkostojen rakentamiseksi. Suomalaisilla on usein taipumus mennä suoraan käsiteltävään asiaan, ilman että tutustutaan osapuolten taustoihin.

Talousasioissa suomalaisuus on ehdoton etu, ja Suomen hyvä maine finanssisektorilla muihin maihin verrattuna on edelleen vahvistunut talouskriisin aikana. Ensimmäiset kuukaudet Finanssialan keskusliitossa ovat osoittaneet Kaupille, että suomalaisten puheenvuoroja kuunnellaan laajemminkin pankki- ja vakuutusalan eurooppalaisissa organisaatioissa.

Obaman vaalikampanjan vaikuttavuus perustui Kaupin mielestä juuri tämän ajan tärkeiden kysymysten viestimiseen oikealla tavalla. Obama voitti samoilla keinoilla kuin John F. Kennedy vastustajansa Richard Nixonin vuoden 1960 presidentinvaaleissa: hän rakensi tunnelmaa ja visiota sen sijaan että olisi keskittynyt joihinkin poliittisiin haasteisiin.

Myös kokoomus on hyödyntänyt kampanjoinnissaan onnistuneesti tunnelman luomista, Kauppi sanoo. Yksittäisten kysymysten sijaan pidetään esillä arvoja ja ajattelutapaa sekä suuntaa johon ollaan menossa.

Tärkeimmäksi mittarikseen oman työnsä arvioinnissa Kauppi ilmoittaa kollegoiden arvostuksen. Erityisen lämpimältä hänestä tuntuu, jos tunnustusta saa eri puolueiden edustajilta tai muuten toisin ajattelevilta.

Kauppi ei pidä itseään valmiina vaikuttajana, mutta hän on miettinyt, miksi on onnistunut joissain tilanteissa vaikuttamaan ja mihin asioiden läpivieminen on perustunut. ”Olen yrittänyt toimia aina niin että kaikki tekemiseni kestävät päivänvalon ja saisin kasvatettua luottamuspääomaa”.

 
Ulkopolitiikka 2/2009

Pääkirjoitus: Toiveiden tuulet kääntyvät

Tapani Vaahtoranta

Egon Bahr: Kylmän sodan pesänjako Euroopassa on kesken

Leena Liukkonen-Forsell

Maailmanhistorian tekijäksi Willy Brandtin rinnalla

Leena Liukkonen-Forsell

Sammakot vaarassa

Joonas Pörsti

Zhang Wei, oletan?

Kukka-Maaria Kuisma

Nigerian kaasua Eurooppaan

Joonas Pörsti

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Joonas Pörsti

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti

Pauliina Arola: Ajoitus ratkaisee usein kriisinhallinnassa

Joonas Pörsti

Kiristynyt kilpa korkeista nimityksistä vaatisi Suomelta asennemuutosta

Niina Sarkonen

”Tunsin pääsihteerin ennestään”

Niina Sarkonen

Silminnäkijä: Maa vailla kenraaleja

Juha Mäkinen

Ideologiset sotilaat eivät osaa ratkaista Iranin kriisiä

Liisa Liimatainen

Ranska etsii uutta tehtävää

Louis Clerc

Etelä-Afrikan vaikuttajanainen Geraldine Fraser-Moleketi: "Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajoi politiikkaan"

Niina Sarkonen

ANC johti mustien vapaustaistelua Etelä-Afrikassa

Niina Sarkonen

Huumetalous pitää yllä Afganistanin sotaa

Olli Ruohomäki

Presidentinvaalit sytyttäneet toiveen muutoksesta

Olli Ruohomäki

Sodat verottavat luonnon monimuotoisuutta

Susanna Myllylä

Venäjä hakee lohtua investoinneilla

Vadim Kononenko

Kriisinhallintaa tulisi perustella avoimemmin

Jarno Limnéll

EU pystyttää puskuria maahanmuuttoa vastaan

Marko Kananen

Mielipide: Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa

Atte ja Eija-Riitta Korhola

Yhdysvaltojen hegemonia pitää pintansa

Matti Keppo

Väijyykö meteori ihmiskuntaa?

Matti Keppo

Kirjatutka: Neuvostoimperialismin pitkät jäljet

Ville Ropponen

Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin

Mari Luomi

Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu

Paul-Erik Korvela

Kirjatutka: Venäjä on Kiinalle toisarvoinen

Teemu Naarajärvi

Kirjatutka: From the USSR with love

Hiski Haukkala

Kirjatutka: Länsi puhuu kauniisti ja toimii rumasti Lähi-idässä

Janne Hopsu

Kirjatutka: Velanmaksun aika

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Turhaa rahtausta

Ville Hulkkonen

Järjestelmän viimeisellä rannalla?

Liisa Liimatainen

Silminnäkijä: Teheran 24.6.2009

Barroson piinaviikot

Aaretti Siitonen

Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Seun Kuti: ”Nigerialaiset tarvitsevat nyt oikeutta”

Niina Sarkonen