Suomalaiset vaikuttajat maailmalla
Pauliina Arolan työ tähtää osattomuuden vähentämiseen maailmassa.
"Köyhät teillä on aina keskuudessanne”, Jeesus ennusti usein siteeratun Markuksen evankeliumin 14. luvun mukaan. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) tehtävänä on vähentää köyhyyttä ja viedä apua sinne, missä ihmiset sitä eniten tarvitsevat. Kirkon Ulkomaanavusta on kasvanut viime vuosina Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja.
Avun perille vieminen edellyttää vaikuttamista monella tasolla. Järjestöllä on toimintaa yli 30 maassa. ”Olennaista on niiden ihmisten ja yhteisöjen voimaannuttaminen, joita asia koskee. Esimerkiksi Itä-Kongossa pyrimme tukemaan naisjärjestöjä, jotta heidän äänensä kuuluisi”, kuvaa KUA:n kansainvälisen työn johtaja Pauliina Arola.
Samaan aikaan on tärkeää saada mukaan ne, joilla on yhteiskunnallista valtaa, esimerkiksi rahaa tai tiedonvälityksen avaimet käsissään. Olennaista on, että heille syntyy onnistumisen kokemus, tunne siitä että he saivat tuloksia aikaiseksi.
Vaikuttamistyö humanitaarisessa järjestössä on sillanrakentamista vaikkapa pienviljelijöiden ja EU:n kauppaneuvottelujen välille. ”Käännämme ihmisten viestin poliittisen apparaatin kielelle ja teemme saman toiseen suuntaan. Se on kommunikaattorin ja tulkin hommaa, jossa yritämme samalla puskea ihmisiä ja organisaatioita liikkeelle.”
Arola kertoo harrastavansa vapaa-ajallaan köyhyyden vähentämistä kotimaassa. ”Osattomuus voisi olla yleisnimi sille taloudelliselle, sosiaaliselle ja poliittiselle syrjäytyneisyydelle, jonka vähentämiseksi olen halunnut työskennellä eri tavoin. Siihen minua motivoi vakaumus.”
”Ehkä taustalla on myös jumalakuvani”, hän jatkaa. ”Mitä tässä maailmassa tapahtuu, on lopulta ihmisten vallassa ja vastuulla. Voimme esimerkiksi hillitä ilmastonmuutosta omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Meille on annettu ihmiskuntana kaikki resurssit näiden asioiden ratkaisemiseksi.”
Tähdet oikeaan asentoon
Arola siirtyi Kirkon Ulkomaanapuun Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen toiminnanjohtajan paikalta. Rauhanvälitystyössä korostui oikea-aikaisuus.
”Tähtien on oltava oikeassa asennossa, että jokin asia on kypsä etenemään. Acehin rauhanprosessi on tästä hyvä Suomessa tunnettu esimerkki, koska tähdet liikkuivat siellä tsunamin jälkeen nopeasti oikeaan asentoon. Kun alkaa näyttää siltä, että asia on uskottava, toimijat tulevat nopeasti saman pöydän ääreen.”
Vastaavasti rauhanvälittäjät saivat usein taustatyötä tehdessään ja keskusteluyhteyksiä herätellessään vastauksen, että ehdotettu aloite on periaatteessa mielenkiintoinen, mutta nyt ei ole aikaa eikä resursseja. Joskus aloitetta pidettiin epärealistisena, vaikka CMI tarjosi osapuolille sellaista muutosta, jota he itse halusivat.
Esimerkiksi Afrikan kriisinhallinnassa näyttäisi nyt avautuvan mahdollisuuksia, jotka eivät pari kolme vuotta sitten olleet vielä kenenkään agendalla.
Rauhanvälityksessä tarvitaan myös verkostoja ja kontakteja oikeisiin ihmisiin. CMI:n valttikorttina on Ahtisaaren kaltainen valtiomies, jolla on laajat henkilökohtaiset kontaktit. Järjestö pääsee näin lähelle virallisen diplomatian tasoa, mutta säilyttää kuitenkin vapautensa toimia nopeasti ja joustavasti. ”Tälle tasolle pääsemiseksi Ahtisaaren panos on ollut keskeinen”, Arola sanoo.
”Verkostoilla on merkitystä, jos niitä osaa käyttää. Mutta viestinsä voi saada hyvällä asialla kuuluville, vaikkei verkostoja olisikaan. Olen ollut tilanteissa, joissa ihmiset ovat jättäneet paikallisyhteisöissään jäljen ilman verkostojakin.”
Verkostoja voi luoda osoittamalla arvostusta muiden työtä kohtaan. ”On myös arvokasta tutustuttaa sellaisia ihmisiä toisiinsa, joilla voisi olla yhteisiä intressejä tai joiden työ tukee toinen toistaan. Silloin voi syntyä jokin uusi yhteys, joka ei välttämättä hyödytä minua, mutta hyödyttää näitä ihmisiä.”
Arola uskoo, että Suomessa on monia vaikuttajia, joilla on mahdollisuuksia merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin tulevina vuosikymmeninä. Hän nimeää kansanedustaja Pekka Haaviston ja Etyjin ihmiskaupan vastaista työtä johtavan Eva Biaudet’n. Arolan omaan työhön kuuluu Kirkon Ulkomaanavun piirissä olevien vaikuttajien työntäminen eteenpäin avainpaikoille globaaleihin kirkollisiin järjestöihin, kuten humanitaariseen Action by Churches Together -verkostoon.
”Kotimaisista vaikuttajista Heidi Hautalassa on paljon ihailtavia piirteitä: hän pystyy käyttämään hyvin tietoa, hänellä on käytännön kokemusta ja monipuolisia verkostoja. Hän voi olla halutessaan hyvin ärhäkkä mutta myös hyvin sovitteleva. Hautala pystyy liikkumaan niin kansalaisyhteiskunnassa kuin julkisen vallan piirissä.”
Ulkomaisista vaikuttajista Arola mainitsee eteläafrikkalaisen kansalaisoikeuksia edistävän Civicus-järjestön pitkäaikaisen pääsihteerin Kumi Naidoon. ”Hänellä on ilmiömäinen kyky toimia globaaleissa verkostoissa, tutustua ihmisiin ja vakuuttaa. Hän pystyy puhumaan raudankin lämpimäksi.”
Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen
Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti