Maailma palasina
Lissabonin sopimuksen pitäisivirallisten myyntipuheiden mukaan vahvistaa EU:n neuvotteluvoimaa ja näkyvyyttä maailmanpolitiikassa. YK:ssa saattaa käydä aivan päinvastoin, jos irlantilaiset sanovat ”yes” lokakuisessa kansanäänestyksessä ja sopimus astuu voimaan.
Nykyisin EU:n puheenjohtajamaa, tällä hetkellä Ruotsi, koordinoi EU-kantoja, esittelee unionin aloitteet ja pitää unioninyhteiset puheenvuorot esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa ja talous- ja sosiaalikomitea ECOSOCissa. Tämän roolin pitäisi siirtyä uudelle ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja käytännössä EU:n yhteiselleulkosuhdepalvelulle.
EU:sta tulee sopimuksen myötä myös oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa,että Euroopan yhteisöjen YK-tarkkailijastatus, joka tällä institutionaalisella reliikillä on ollut vuodesta 1974, siirtyy unionille. Tarkkailijaksi”alennetun” EU:n yhteiset kannat ja puheenvuorot päästäisiin tulevaisuudessa esittämään vasta sen jälkeen, kun kaikki YK:n 192 jäsenmaata ovat sanoneet sanottavansa käsiteltävästä asiasta. Unioni saisi puhua muutoinkin rajoitetusti, eikä sillä olisi lainkaan aloiteoikeutta.
EU:n asema voidaan tosin määritellä muita tarkkailijoita paremmaksi. Tällöin EU:n roolia voisi verrata lähinnä sellaisiin kansainvälisenpolitiikan mahtitekijöihin kuten Palestiinaan ja Vatikaaniin. Tämä vaatisi kuitenkin voimakasta lobbausta ja yleiskokouksen enemmistön tuen päätökselle.Se voisi myös synnyttää kierteen, jossa muutkin järjestöt vaatisivat parannuksia asemaansa.
Selvää ratkaisua tilanteeseen ei ole. Suomen YK-edustustosta arvioitiin elokuussa, että YK:n luonne valtioiden välisenä järjestönä pakottaa jatkamaan kiertävää puheenjohtajuutta muodossa tai toisessa YK:n puitteissa.