EU lilliputtisarjaan YK:ssa

Maailma palasina

Pasi Nokelainen

Lissabonin sopimuksen pitäisivirallisten myyntipuheiden mukaan vah­vistaa EU:n neuvotteluvoimaa ja näky­vyyttä maailmanpolitiikassa. YK:ssa saattaa käydä aivan päinvastoin, jos ir­lantilaiset sanovat ”yes” lokakuisessa kansanäänestyksessä ja sopimus astuu voimaan.

Nykyisin EU:n puheenjohtajamaa, tällä hetkellä Ruotsi, koordinoi EU-kantoja, esittelee unionin aloitteet ja pi­tää unioninyhteiset puheenvuorot esi­merkiksi YK:n yleiskokouksessa ja ta­lous- ja sosiaalikomitea ECOSOCissa. Tämän roolin pitäisi siirtyä uudelle ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkealle edus­tajalle ja käytännössä EU:n yhteiselleulkosuhdepalvelulle.

EU:sta tulee sopimuksen myötä myös oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa,että Eu­roopan yhteisöjen YK-tarkkailijastatus, joka tällä institutionaalisella reliikillä on ollut vuodesta 1974, siirtyy unionille. Tark­kailijaksi”alennetun” EU:n yhteiset kan­nat ja puheenvuorot päästäisiin tulevaisuu­dessa esittämään vasta sen jälkeen, kun kaikki YK:n 192 jäsenmaata ovat sanoneet sanottavansa käsiteltävästä asiasta. Unioni saisi puhua muutoinkin rajoitetusti, eikä sillä olisi lainkaan aloiteoikeutta.

EU:n asema voidaan tosin määritellä muita tarkkailijoita paremmaksi. Tällöin EU:n roolia voisi verrata lähinnä sellai­siin kansainvälisenpolitiikan mahtiteki­jöihin kuten Palestiinaan ja Vatikaaniin. Tämä vaatisi kuitenkin voimakasta lob­bausta ja yleiskokouksen enemmistön tuen päätökselle.Se voisi myös synnyttää kierteen, jossa muutkin järjestöt vaatisi­vat parannuksia asemaansa.

Selvää ratkaisua tilanteeseen ei ole. Suomen YK-edustustosta arvioitiin elo­kuussa, että YK:n luonne valtioiden väli­senä järjestönä pakottaa jatkamaan kier­tävää puheenjohtajuutta muodossa tai toisessa YK:n puitteissa.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää