Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Kastittomien nousu

Eva-Maria Hardtmann: The Dalit Movementin India – Local Practices, Global Connections. Oxford University Press 2009, 304 s.

Tapio Tamminen


Intian kasti- ja luokkapyramidi on käännettävä oikein päin. Sorretun enemmistön on noustava valtaan. Vasta tuolloin Intia voi katsoa olevansa demo­kraattinen yhteiskunta.”

Näin unelmoi Bahujan Samaj Partyn (BSP), Ihmisten enemmistön puolueen perustaja Kanshi Ram yli kaksi vuosi­kymmentä sitten. Hänen laskelmiensa mukaan sorrettuun enemmistöön kuuluu 85 prosenttia Intian väestöstä. Kastitto­mia on noin 160 miljoonaa ja alakasti­siin lukeutuu lähes puolet intialaisista.

Jos Kanshi Ram eläisi tänään, hän myhäilisi epäilemättä tyytyväisenä. Hä­nen poliittinen perillisensä Mayawati on noussut nopeasti Intian politiikan uu­deksi kiintotähdeksi. Kastittomien ku­ningattareksi nimetty nainen murtautui lopullisesti liittovaltion poliittiseen eliit­tiin kaksi vuotta sitten, kun BSP-puolue sai murskavoiton Uttar Pradeshin osa­valtiovaaleissa.

Ruotsalainen antropologi Eva-Maria Hardtmann analysoi teoksessaan dalit-liikettä ja sen eri suuntauksia. Kastitto­mien liike on tuonut Intian ihmisoikeus­ongelmat entistä näkyvämmin kansain­välisille foorumeille viimeisten 10 vuo­den aikana. Tässä käännekohtana oli vuoden 2001 YK:n rasismin vastainen konferenssi Etelä-Afrikassa, jossa dalit-aktivistit vaativat kastisorron rinnasta­mista apartheidiin. Tämän vaatimuksen he ovat toistaneet myöhemmin sosiaali­foorumeissa eri puolilla maailmaa.

BSP-puolueen edustaman poliittisen suuntauksen ohella liikkeessä vaikuttaa kristillinen ja buddhalainen siipi. Mones­ti suuntausten väliset erot tuntuvat nä­ennäisiltä. Hardtmannin mielestä ne ovatkin vain vahvistaneet liikettä.

Dalit-liikkeen esikuvana on Intian ensimmäinen oikeusministeri B. R. Am­bedkar, joka vaikutti ratkaisevasti perus­tuslain sisältöön. Kastiton Ambedkar kääntyi elämänsä lopulla buddhalaisuu­teen. Hänen esimerkkiään seurasivat myöhemmin miljoonat kastittomat. Am­bedkarin buddhalaisuus oli vahvasti yhteiskunnallisesti painottunutta. Sen ydin ilmeni hyvin jo hänen kuuluisassa puheessaan ”Buddha vai Karl Marx”, jonka hän piti buddhalaisten maailman­konferenssissa Nepalissa vuonna 1956. Ambedkar valitsi molemmat, sillä hän pyrki yhdistämään buddhalaisuuden marxilaiseen aktiiviseen ihmiskäsityk­seen ja toiminnallisuuteen: filosofian tehtävänä ei ole maailman selittäminen, vaan sen muuttaminen.

Liikettä yhdistää myös kriittisyys Mahatma Gandhia kohtaan. Gandhi kamppaili koko ikänsä sen puolesta, että kastittomat saavuttaisivat tasaveroisen aseman hindukastien kanssa. Dalitien mielestä Gandhi erehtyi tässä pahemman kerran, sillä he haluavat nimenomaan irtautua hinduyhteisöstä. Siksi kastitto­mat ovat kääntyneet joko buddhalaisuu­teen tai kristinuskoon.

Hardtmann tekee mainion katsauk­sen liikkeen historiaan, sen eri suuntauk­siin ja nykyiseen nousuun. Hänen olisi kuitenkin suonut pohtivan hieman tar­kemmin sitä, miksi liike on vahvistunut viime vuosina erityisesti Pohjois-Intiassa. Kertooko BSP-puolueen menestystarina Uttar Pradeshissa vaalimenestystä sy­vemmästä kulttuurisesta murroksesta?

Christopher Jaffrelot on nimittänyt tätä kastittomien ja alakastisten hiljai­seksi vallankumoukseksi Pohjois-Intias­sa. Kastireformistiset liikkeet eivät ole saaneet pohjoisessa koskaan sellaista jalansijaa kuin etelässä jo vuosikymme­niä sitten. Luokka- ja kastierot ovatkin säilyneet pohjoisessa suurempina kuin etelässä. Osin tästä syystä yhteiskunnal­linen kehitys Pohjois-Intian osavaltioissa on jäänyt jatkuvasti jälkeen etelästä.

Kirjoittaja on kulttuuriantropologi.


 
Ulkopolitiikka 3/2009

Aasia nousee, Afrikka edelleen aallonpohjassa

Tapani Vaahtoranta

Martin Scheinin: Periaatteen mies

Niina Sarkonen

Iranin toinen vallankumous

Kukka-Maaria Kuisma

EU lilliputtisarjaan YK:ssa

Pasi Nokelainen

Energiajärjestö soittaa hälytyskelloa

Olli-Matti Nykänen

Kapitalistinen manifesti: Ahneus on hyväksi (tiettyyn rajaan saakka)

Fareed Zakaria

Kapitalismin kivikkoinen voittokulku

Olli-Matti Nykänen

Yhdysvaltojen riippuvuus Kiinasta syvenee

Matti Nojonen

Talouskriisi vahvistaa Kiinan asemaa

Joonas Pörsti

Kööpenhaminan sopu vielä kaukana

Anna Korppoo ja Alex Luta

Suomi kisaa paikasta turvaneuvostossa

Pasi Nokelainen

Protestit vahvistivat Iranin kansalaisyhteiskuntaa

Liisa Liimatainen

Brasilia etsii mallia ja kumppaneita Aasiasta

Lauri Tähtinen

Kurdit luottavat öljyyn ja demokratiaan

Ville Ropponen

Puheenvuoro: Mihin Natossa sitoudutaan?

Juha Rainne

Yim Sung-joon: "Pohjois-Korea hakee Yhdysvaltain huomiota"

Kristian Kurki

Kolumni: Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Muuri murtui, miten kävi illuusioiden?

Charly Salonius-Pasternak

Kirjatutka: Aktivismi Kiinassa kovilla

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Kastittomien nousu

Tapio Tamminen

Kirjavieras: Rauha on ihmisen geeneissä

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Ottakaa vastuu

Ville Ropponen

Kirjatutka: Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta

Tapani Vaahtoranta

Kirjatutka: Väliinputoaja vai oman tiensä kulkija?

Ville Ropponen

Kirjatutka: EU:n toimivaltaa liioitellaan

Eero Vuohula

Toisenlainen näkemys Gazan sodasta

Olli-Matti Nykänen

Lissabonin kujanjuoksu

Aaretti Siitonen

Nixonilta mallia Iran-politiikkaan

Barbara Zanchetta