Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta

Leiwen Jiang ja Karen Hardee: How Do Recent Population Trends Matter to Climate Change? Population Action International 2009.

Tapani Vaahtoranta


Keskustelu ilmastonmuutoksesta on puutteellista. Kaikki tietävät, että maailman väestö kasvaa kolmella miljardilla vuosisadan puoliväliin mennessä. Tiedetään myös, että väestönkasvu lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Silti väestökysymys usein unohtuu, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Huomio keskittyy talouskasvuun ja teknologiaan.

Yksi syy keskustelun vinoutumiseen lienee, että nousevat taloudet ja köyhät kehitysmaat pitävät esillä teollisuusmaiden ”historiallista vastuuta” ilmastonmuutoksesta. Totta onkin, että teollisuusmaat ovat vaurastuneet käyttämällä fossiilisia polttoaineita. Ne ovat pääsyyllisiä ilmakehässä nyt oleviin teollisuusperäisiin kasvihuonekaasuihin. Siksi on oikeudenmukaista, että teollisuusmaat vähentävät reippaasti päästöjään.

Mutta nousevien talouksien ja kehitysmaiden argumentti on vain osa totuutta. Niiden omat päästöt lisääntyvät juuri nyt nopeasti. Jo puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee teollisuusmaiden ulkopuolelta. Ja valtaosa päästöjen kasvusta tulevina vuosina tapahtuu muualla kuin teollisuusmaissa.

Kun siis rikkaat maat ovat aiheuttaneet nykyisen ilmastonmuutoksen, muiden maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, päästöt uhkaavat pahentaa ongelmaa entisestään. Pelkät teollisuusmaiden päästövähennykset eivät enää riitä estämään ilmastonmuutosta.

Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin muut maat ovat toistamassa teollisuusmaiden tekemän virheen käyttämällä fossiilisia polttoaineita eli kivihiiltä, öljyä ja maakaasua, kuten ulkoministeri Hillary Clinton on todennut. Toinen syy on nopeana jatkuva väestönkasvu kehitysmaissa sekä Kiinan ja Intian suuret  väestöt. Vaikka maapallolle on tulossa kolme miljardia ihmistä enemmän, teollistuneen maailman väkiluku ei enää kasva.

Väestökysymys on siis keskeinen ilmastonmuutoksen pahentaja. Siksi perhesuunnittelua maailman eri kolkissa edistävän tutkimuslaitoksen Population Action Internationalin (PAI) raportti How Do Recent Population Trends Matter to Climate Change? on tervetullut julkaisu.

Leiwen Jiangin ja Karen Hardeen laatima raportti ei keskity pelkästään ihmisten lukumäärään, vaan analysoi kolmea muutakin tekijää: kotitalouksien kokoa, kaupungistumista ja ikääntymistä. Kehityksen suunta on, että nousevien talouksien ja köyhien kehitysmaiden kaupunkien väkiluvut kasvavat rajusti. Samalla väestö ikääntyy, ja yhä suurempi osa ihmisistä elää pienissä kotitalouksissa.

Kaupungistuminen ja kotitalouksien koon pienentyminen ovat huonoja uutisia ilmastonmuutoksen kannalta, sillä molemmat lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä. Pitkällä aikavälillä ikääntyminen vähentää päästöjä.
 
Nopea väestönkasvu ei ainoastaan lisää päästöjä, vaan se myös imee kehitysmailta resursseja, joita ne tarvitsevat ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuakseen.

Mitä tulisi tehdä? Raportin mukaan tarvitaan toimia kehitysmaiden demografisen muutoksen nopeuttamiseksi, jotta ne saavuttaisivat mahdollisimman nopeasti hitaan väestönkasvun vaiheen. Jos nopea väestönkasvu saadaan taittumaan, kehitysmaiden päästöjen kasvua on helpompi hillitä ja ne pystyvät sopeutumaan paremmin kuivuuteen, tulviin ja merenpinnan nousuun. PAI:n samaa aihepiiriä käsittelevässä julkaisussa Projecting Population, Projecting Climate Change suositellaan myös, että väestökysymyksiin kiinnitetään selvästi aiempaa enemmän huomiota, kun uusia ilmastoskenaarioita laaditaan.

PAI:n raportti on luettavissa järjestön nettisivuilla: http://www.populationaction.org/
 
Ulkopolitiikka 3/2009

Aasia nousee, Afrikka edelleen aallonpohjassa

Tapani Vaahtoranta

Martin Scheinin: Periaatteen mies

Niina Sarkonen

Iranin toinen vallankumous

Kukka-Maaria Kuisma

EU lilliputtisarjaan YK:ssa

Pasi Nokelainen

Energiajärjestö soittaa hälytyskelloa

Olli-Matti Nykänen

Kapitalistinen manifesti: Ahneus on hyväksi (tiettyyn rajaan saakka)

Fareed Zakaria

Kapitalismin kivikkoinen voittokulku

Olli-Matti Nykänen

Yhdysvaltojen riippuvuus Kiinasta syvenee

Matti Nojonen

Talouskriisi vahvistaa Kiinan asemaa

Joonas Pörsti

Kööpenhaminan sopu vielä kaukana

Anna Korppoo ja Alex Luta

Suomi kisaa paikasta turvaneuvostossa

Pasi Nokelainen

Protestit vahvistivat Iranin kansalaisyhteiskuntaa

Liisa Liimatainen

Brasilia etsii mallia ja kumppaneita Aasiasta

Lauri Tähtinen

Kurdit luottavat öljyyn ja demokratiaan

Ville Ropponen

Puheenvuoro: Mihin Natossa sitoudutaan?

Juha Rainne

Yim Sung-joon: "Pohjois-Korea hakee Yhdysvaltain huomiota"

Kristian Kurki

Kolumni: Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Muuri murtui, miten kävi illuusioiden?

Charly Salonius-Pasternak

Kirjatutka: Aktivismi Kiinassa kovilla

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Kastittomien nousu

Tapio Tamminen

Kirjavieras: Rauha on ihmisen geeneissä

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Ottakaa vastuu

Ville Ropponen

Kirjatutka: Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta

Tapani Vaahtoranta

Kirjatutka: Väliinputoaja vai oman tiensä kulkija?

Ville Ropponen

Kirjatutka: EU:n toimivaltaa liioitellaan

Eero Vuohula

Toisenlainen näkemys Gazan sodasta

Olli-Matti Nykänen

Lissabonin kujanjuoksu

Aaretti Siitonen

Nixonilta mallia Iran-politiikkaan

Barbara Zanchetta