Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Afrikan maa käy kaupaksi

Maailma palasina

Valtioiden kiinnostus rajojensa ulkopuolisiin viljelymaihin on lisääntynyt trendinomaisesti kuluneena vuonna. Syitä ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja biopolttoaineiden kysyntä. Kohteena ovat erityisesti köyhät Afrikan maat, joissa maa on maailman halvinta.

Uutta tilanteessa on, että valtiot ovat ryhtyneet suoriin maahankintoihin. Maata joko vuokrataan pitkillä sopimuksilla tai ostetaan suoraan. Hankintamielessä ovat liikkeellä etenkin vesivaroiltaan köyhät Persianlahden maat.

Sudan on vuokrannut 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityistä viljelymaata 99 vuodeksi Persianlahden valtioille, Egyptille sekä Etelä-Korealle. Samaan aikaan lähes kuusi miljoonaa ihmistä elää Sudanissa ulkopuolisen ruoka-avun turvin.

Afrikan maille ulkomaiset investoinnit ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kenia neuvottelee Kiinan ja Qatarin kanssa 3,5 miljardin dollarin satamainvestoinnista ja tarjoaa vastineeksi 40 000 hehtaaria viljelymaata.

Viljelysopimukset tuovat Afrikan maaseudulle investointeja ja luovat vientimahdollisuuksia. Vaarana on paikallisväestön elinmahdollisuuksien kaventuminen, ympäristön pilaantuminen sekä nälänhätä. Näistä varoittaa keväällä julkaistu, International Food Policy Research Instituten laatima raportti.

Maailmanpankin maakauppoihin erikoistunut ekonomisti

Klaus Deininger arvioi, että jopa 30 prosenttia maailman viljelykelpoisesta maasta voi tulla uudenlaisen maanhankinnan piiriin lähitulevaisuudessa.