Afrikalla on avaimet kasvuun
Afrikka murroksessa
On rakennettava infrastruktuuri, vähennettävä liiketoiminnan esteitä ja lisättävä alueellista yhteistyötä, Afrikan kehityspankin pääjohtaja Donald Kaberuka listaa maanosansa tärkeimmät kasvuedellytykset
”J os voimme alentaa liiketoiminnan kustannuksia ja parantaa sijoitusilmapiiriä, liiketoimintaa tulee luonnostaan, koska se on sijoittajien edun mukaista”, uskoo Helsingissä vieraillut Afrikan kehityspankin pääjohtaja Donald Kaberuka.
Afrikassa tehdään paljon työtä yhteiskunnan perusrakenteiden luomiseksi. Voimavaroja käytetään vesihuollon, liikenteen ja energiantuotannon rakentamiseen. Fyysisten rakenteiden ohella myös hallinnollisia instituutioita kehitetään.
Energian heikko saatavuus on iso ongelma suuressa osassa Afrikan maista. Kaberukan mukaan maanosan vesivoimakapasiteetista on käytössä vain noin kymmenen prosenttia. Ratkaisua energiapulaan etsitään kaikista niin sanotuista puhtaista energiamuodoista, kuten aurinko- ja vesivoimasta.
”Paluumuuttajat eivät kysele töitä valtiolta vaan perustavat itse yrityksiä ja luovat työpaikkoja. Tätä on ehdottomasti tuettava”
Sähkö ja tieverkko eivät pelkästään riitä houkuttelemaan sijoittajia. Tarvitaan myös ammattitaitoista työvoimaa. Maailmalle lähteneet nuoret afrikkalaiset ovat tärkeitä maanosansa kehitykselle. Heidän merkityksensä ei rajoitu kotiin toimitettuihin rahalähetyksiin, jotka jo sinänsä ylittävät virallisen kehitysavun moninkertaisesti. ”Paluumuuttajat eivät kysele töitä valtiolta vaan perustavat itse yrityksiä ja luovat työpaikkoja. Tätä on ehdottomasti tuettava”, Kaberuka painottaa.
Kiinan kasvava rooli Afrikassa on herättänyt viime vuosina huolta etenkin Euroopassa. Kaberuka ei ymmärrä, miksi Afrikan ja Kiinan suhde olisi ongelma. ”Olen vakuuttunut, että Afrikka löytää tavan tehdä tästä molemminpuolisesti kannattavaa. En usko, että meidän kannattaa aloittaa yhteistyö osoitellen kiinalaisia sormella.”
Kommenteista kuultaa läpi kritiikkiä Euroopan holhoavaa asennetta kohtaan. EU on moittinut Kiinaa esimerkiksi ihmisoikeuskysymysten unohtamisesta. Kiinan on myös sanottu havittelevan itselleen halpaa energiaa, mutta unohtavan Afrikan kehittämisen.
Kaberuka ei näihin väitteisiin ota kantaa vaan korostaa, että kyse on kaupankäynnistä. Hän kuitenkin myöntää, että monien Afrikan maiden on vaikea neuvotella tasavertaisia sopimuksia esimerkiksi monikansallisten yhtiöiden kanssa. Kehityspankki tarjoaa tässä apuaan. Kesäkuussa perustetun tukijärjestelmän, African Legal Support Facilityn, tavoitteena on vahvistaa afrikkalaisten neuvotteluasemaa.
Raaka-aineriippuvuus tyypillistä
Afrikan heikko yhteys maailmantalouteen suojasi maanosaa aluksi talouden kriisiltä. Sen vastustuskyky oli kuitenkin rajallinen. Nyt kriisin vaikutukset näkyvät oikeastaan kaikkien Afrikan maiden talouskasvun hidastumisena.
Riippuvaisuus yhdestä tai kahdesta vientituotteesta on leimallista monille afrikkalaisille valtioille. Esimerkiksi Nigerian ja Beninin taloudet ovat kärsineet voimakkaasti talouskriisistä, kun kysyntä kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla romahti. Kaupankäynnin välityksellä ongelmat ovat levinneet myös muihin lähialueen maihin. Myös investoinnit ja turismi ovat vähentyneet.
Koska Afrikka on kärsinyt vakavasti kriisistä, sen tulee päästä osalliseksi kaikista niistä uudistuksista, jotka on luotu kriisin selättämiseksi, Kaberuka sanoo. Hän vaatii kehittyneitä maita ottamaan myös Afrikan maat mukaan neuvottelupöytiin. Yhteistyö on myös rikkaiden teollisuusmaiden edun mukaista.
Kaberuka katsoo, että raaka-aineriippuvuuden kielteiset vaikutukset johtuvat pitkälti hallinnon ongelmista. Huono hallinto ja heikot instituutiot mahdollistavat korruption. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
”Olen varma, että tehtaat tulevat aikanaan Afrikan mantereelle. Meidän täytyy siksi varmistaa, että täällä on vakaat olosuhteet, energiaa ja teitä.”
Kaberuka odottaa Afrikkaan myös teollisuutta, kunhan rakenteet ovat kunnossa. Siinä missä kiinalaisyhtiöt suuntaavat nyt halvemman työvoiman perässä Kambodžaan ja Laosiin, seuraava kohde on Afrikka. ”Täällä on raaka-aineita. Nyt puuvilla laivataan Burkina Fasosta Kiinaan, jossa siitä tehdään vaatteita. Olen varma, että tehtaat tulevat aikanaan Afrikan mantereelle. Meidän täytyy siksi varmistaa, että täällä on vakaat olosuhteet, energiaa ja teitä”, Kaberuka painottaa.
Eroon maakohtaisesta avusta
Mikä olisi paras tapa tukea Afrikan kehitystä – kehitysapu vai lainat? Kaberukan mukaan eri apumuotoja ei voida tarkastella joko/tai -akselilla, koska maat ovat erilaisessa tilanteessa. ”Yksikään maa ei voi olla ikuisesti riippuvainen avusta. Hyvin käytettyinä sekä kehitysapu että kauppa ovat hyviä tukimuotoja.”
Useimmiten kehitysyhteistyörahoitus kohdistuu kuitenkin tiettyyn maahan, mikä estää alueellisen yhteistyön. Apuohjelmien raja-aidat lisäävät Kaberukan mukaan taloudellista ja sen myötä myös poliittista epävakautta. Tukemalla alueellista yhteistyötä pystytään parhaiten vahvistamaan maanosan haurasta talouskehitystä.
Myös energiaturvallisuus edellyttää yhteistyötä. Alueellisten verkkojen kehittäminen on yksi Afrikan kehityspankin painopistealueista. ”Pyrimme yhdistämään useiden maiden sähköverkot ja luomaan yhtenäisen energiamarkkinan.” Vaikeuksia syntyy, jos sähköä myyvän ja ostavan maan välissä on sellainen valtio, jossa ei ole tarvittavaa infrastruktuuria.
Kaberuka kehottaa avunantajamaita tukemaan esimerkiksi Afrikan unionia, joka kykenee koordinoimaan apua yli maarajojen. Tällöin myös kehitysavun hyödyt jakautuisivat laajemmalle.
Afrikan unioni, johon kuuluu 53 jäsenmaata, korvasi vuonna 2002 Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n. Afrikan vapautustaisteluista 1960-luvulla alkunsa saanut OAU muuttui arvostelijoidensa mukaan lähinnä keskustelukerhoksi viime vuosinaan.
Kaberuka ei kommentoi kehityspankin ja Afrikan unionin työnjakoa. Talousmiehenä hän kuitenkin arvioi, että alueellinen yhteistyö syntyy parhaiten talousvetoisesti. ”Taloudellisen liiton edistäminen on helpompaa kuin poliittisen yhteenliittymän.”-
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää