Grönlanti sulaa irti Tanskasta
Ilmastonmuutos muokkaa ratkaisevalla tavalla Grönlannin tulevaisuutta. Luonnonympäristön muutos uhkaa nykyisiä elinkeinoja ja eliölajeja, mutta saattaa avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Myös Grönlannin kansainvälinen painoarvo kasvaa.
Itsehallintoalue Grönlannin asema on muuttunut ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiempaa itsenäisemmäksi. Vaikka emämaa Tanska päättää yhä Grönlannin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Grönlannista on tulossa jäämeren rantavaltiona aktiivinen poliittinen toimija.
Grönlannin poliittisessa tilanteessa tapahtui merkittävä muutos viime vuoden marraskuussa. Tanskan kuningaskunnan ja Grönlannin itsehallinnon välisten neuvottelujen lopputuloksena grönlantilaisilta kysyttiin kansanäänestyksessä, pitäisikö saaren itsehallintoa laajentaa. Tuolloin 75 prosenttia grönlantilaisista äänesti laajemman itsehallinnon puolesta. Päätös konkretisoitui viime kesäkuussa, Grönlannin kansallispäivänä, jolloin 30-vuotispäiväänsä juhlinut itsehallinto siirtyi entistä laajempaan itsemääräämisoikeuteen.
Muutos merkitsi käytännössä sitä, että oikeus hyödyntää Grönlannin maaja merialueilla esiintyviä luonnonvaroja siirtyi Tanskalta Grönlannille. Kun Grönlanti alkaa hyötyä potentiaalisista luonnonvaroista taloudellisesti, sen Tanskalta saama vuotuinen määräraha supistuu samassa suhteessa. Näin vähenee myös Grönlannin taloudellinen riippuvuus Tanskasta.
Tanska puolestaan varmisti sopimuksella asemansa arktisena toimijana pitämällä edelleen hallinnassaan Grönlantia koskevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Uudistuksen myötä muuttui myös Grönlannin asema, ja saari tunnustetaan nyt omana kansakuntanaan kansainvälisissä yhteyksissä.
Yhteiskunta muuttuu ilmaston mukana
Ilmastonmuutoksella on ainakin kolmenlaisia seurauksia Grönlannille. Ensinnäkin alueen luonnonympäristö muuttuu, toiseksi lähialueita aletaan hyödyntää taloudellisesti ja kolmanneksi kansainvälinen painoarvo kasvaa. Muutoksia leimaa kuitenkin epävarmuus. Varmaa on tässä vaiheessa vain se, että Grönlannilla on edessään suuri työ ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Grönlannin luonnonympäristön muutoksella on sekä maailmalaajuisia että alueellisia seurauksia. Mannerjäätikön sulamisvesien pelätään esimerkiksi saavan aikaan peruuttamattomia muutoksia merivirroissa ja merenpinnan korkeudessa, mikä voi aiheuttaa ennennäkemättömiä turvallisuusuhkia rannikkovaltioille ympäri maailman.
Koska Grönlannin talous on vahvasti sidoksissa kalastukseen ja metsästykseen, eliölajien muutoksilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Mannerjäätikön ja Grönlantia ympäröivän merijään sulaminen voi muuttaa saaren omaa ekosysteemiä ja sen luonnonvaroista riippuvaisia elinkeinoja. Grönlannissa elävien maa- ja merinisäkkäiden sekä kalaparvien määrä muuttuu hyvin todennäköisesti. On mahdollista, että nykyiset eläin- ja kasvilajit joutuvat väistymään uusien tulokkaiden tieltä. Koska Grönlannin talous on vahvasti sidoksissa kalastukseen ja metsästykseen, eliölajien muutoksilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Pienetkin muutokset kalakannoissa voivat olla kohtalokkaita koko kalastuselinkeinolle.
Toisaalta maa- ja merilämpötilojen nousu saattaa mahdollistaa nykyisin vielä marginaalisten elinkeinojen, kuten turskankalastuksen ja maanviljelyksen yleistymisen ainakin Etelä-Grönlannissa. Mannerjäätikön peittämässä ikivanhassa kallioperässä on sinkkiä, lyijyä, kultaa ja jalokiviä, joiden hyödyntäminen on täysin mahdollista tulevaisuudessa.
Jäämeren merijään sulaessa meriliikenne lisääntyy erityisesti Pohjois- ja Länsi-Grönlannin rannikolla, mikä lisää ympäristökatastrofien riskiä. Jo nyt voidaan havaita esimerkiksi turistiristeilijöiden määrän huomattava kasvu saaren länsirannikolla, mikä aiheuttaa uudenlaisia ongelmia. Grönlannissa ei ole tällä hetkellä riittävästi pelastuskalustoa onnettomuuksien varalta.
Risteilyturismi ja myöhemmin esimerkiksi öljyn ja kaasun hyödyntämiseen liittyvä meriliikenne voivat luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia Grönlannille. Todennäköisempää kuitenkin on, että grönlantilaiset hyötyvät meriliikenteestä ja turismista vain minimaalisesti, ja että suurimmat voitot siirtyvät suoraan esimerkiksi monikansallisille öljy- ja laivayhtiöille.
Koillis-Grönlannin merialueen 200 meripeninkulman talousvyöhykkeeltä oletetaan löytyvän huomattavia öljy- ja kaasuvaroja. Jäämeren rantavaltiona Grönlannilla on myös mahdollisuus pyrkiä hyödyntämään talousvyöhykkeen ulkopuolisia luonnonvaroja.
Osana Tanskaa Grönlanti on kuulunut vuodesta 2004 kansainvälisen meriyleissopimuksen piiriin. Niillä on aikaa vuoteen 2014 asti esittää mannerjalustan rajaamista käsittelevälle YK:n toimikunnalle, että Grönlannin oikeudellinen mannerjalusta ulottuu yli 200 meripeninkulman päähän ranta-alueen perusviivoista.
Kansainvälinen painoarvo kasvaa
Ilmastonmuutos on muuttanut myös Grönlannin kansainvälistä asemaa. Aiemmin lähes tuntemattoman saaren huomioarvo on kasvanut ilmastonmuutoskeskustelun kuumentuessa. Grönlannin mannerjäätiköstä on tullut eräänlainen ilmastonmuutoksen tutkimuslaboratorio, josta kerätään tietoa ilmaston historiallisista vaihteluista. Lisäksi mannerjäätikön sulaminen ilmentää ilmaston tämänhetkisen lämpiämisen vauhtia ainakin arktisella alueella.
Grönlannin kansainvälisen aseman voidaan olettaa kasvavan entistäkin merkittävämmäksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaan joulukuussa. Kokousta isännöivä Tanska on tehnyt muutamassa vuodessa täydellisen suunnanmuutoksen ilmastokysymyksissä. Vielä vuoteen 2005 asti tuolloisen konservatiivihallituksen pääministeri Anders Fogh Rasmussen epäili avoimesti ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan välistä yhteyttä.
Vaikka Grönlannin täysimittainen itsenäistyminen ei ole vielä ajankohtainen, ilmastonmuutoksen luomat taloudelliset mahdollisuudet, luonnonvarojen hyödyntäminen ja uudet elinkeinot viitoittavat tietä kohti itsenäisempää tulevaisuutta. Grönlanti pysynee tulevaisuudessakin osana Tanskaa, mutta uudet taloudelliset mahdollisuudet ja niiden vaikutukset poliittiseen kehitykseen antavat grönlantilaisille mahdollisuuden toimia kansainvälisissä yhteyksissä lähes itsenäisenä arktisena alkuperäiskansana.
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää