Risto Pullat: Organized Crime Related Drug Trafficking in the Baltic Sea Region, Police Point of View, Estonian Police Board, Tallinn 2009, 190 s.
Neuvostovaltion hajoaminen toi mukanaan markkinatalouden, mutta myös heikkenevän järjestysvallan ja talousrikollisuuden. Viimeksi mainittu loi nopeasti tehokkaita organisaatioita Venäjällä ja muualla entisessä Neuvostoliitossa. Se hankki jalansijaa erityisesti Baltian maissa ja levisi pian muihin Itämeren rantavaltioihin. Pian käsillä oli vaikea, rajat ylittävä ongelma, johon oli puututtava yhteistoimin.
Itämeren alueen valtioiden yhteistyö alkoi uudelta pohjalta kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tanskan ja Saksan ehdotuksesta keväällä 1992 perustettiin Itämeren valtioiden neuvosto ohjaamaan yhteistyötä uusissa oloissa. Neuvosto kohdisti huomionsa käytännöllisiin asioihin: ulko- ja turvallisuuspolitiikka jäivät taka-alalle. Se työskenteli ennen muuta taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi ja tarttui päälle kaatuviin, valtioidenrajat ylittäviin ongelmiin, joita olivat esimerkiksi organisoitu rikollisuus ja tarttuvat taudit.
Järjestäytynyt rikollisuus keskittyi etenkin huume- ja ihmiskauppaan, mutta välitti myös korkeasti verotettuja tuotteita, kuten alkoholia ja tupakkaa. Kyse oli nopeasta voiton tavoittelusta keinoja kaihtamatta ja uutta vapauden ilmapiiriä hyväksikäyttäen.
Yhteistyöstä organisoitua rikollisuutta vastaan päätettiin varsinaisesti Itämeren neuvoston ensimmäisessä pääministerikokouksessa Visbyssä vuonna 1995. Työryhmä aloitti toimintansa seuraavana vuonna.
Virolainen poliisi Risto Pullat on tehnyt perusteellista työtä selvittäessään huumeisiin liittyvää organisoitua rikollisuutta Itämeren piirissä. Työn tulos on äskettäin hyväksytty väitöskirjana Riian yliopistossa. Viime vuonna viroksi ja tänä vuonna englanniksi julkaistu tutkimus antaa realistisen ja informatiivisen kuvan Itämeren maissa esiintyvästä organisoidusta huumerikollisuudesta.
On selvää, että järjestäytynyttä huumerikollisuutta on äärimmäisen vaikea valvoa ja torjua olosuhteissa, jotka perustuvat ihmisten, tavaran ja rahan vapaaseen liikkumiseen. Jyrkkä elintasoero Itämeren itä- ja länsirantojen välillä on vauhdittanut rikollista toimintaa. Myös kansainväliset kytkennät ovat lisääntyneet.
Tilanne vaihtelee huomattavasti maasta toiseen. Saksassa ja Ruotsissa huumerikollisuus on paljolti maahanmuuttajien käsissä, kun taas Suomessa ja Puolassa se toimii kansalliselta pohjalta. Virossa on toiminut rikollisryhmien ylläpitämä yhteisrahasto, joka auttaa vaikeuksiin joutuneita jäseniä. Organisoitu rikollisuus vaihtaa jatkuvasti muotoaan välttääkseen poliisiyhteistyön luomia ansoja. Ilman eri maiden poliisin, rajavartion ja tullin sekä Europolin yhteistyötä tulokset jäisivät todella vajavaisiksi.
Pullat arvioi, että talouden taantuma kasvattaa organisoitua rikollisuutta ja siksi sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä on tehostettava. Rikollisjärjestöjen aika on ohi, ja niiden tilalle tulevat rikollisverkostot. Sähköisen viestinnän tarjoamat väylät ovat tärkeitä sekä rikollisille että lainvalvojille. Silti Pullat arvioi inhimillisen tiedustelun ja tietolähteiden hankkimisen olennaisen tärkeäksi menetelmäksi. Hän kehottaa varautumaan organisoidun rikollisuuden aiheuttamien ongelmien jatkuvaan kasvuun.
Kirjoittaja on entinen alivaltiosihteeri ja Suomen Viron-suurlähettiläs.