Afganistanin kriisi horjuttaa Keski-Aasiaa

Afganistanin ja Pakistanin sota

Martina Ahola

Naton nopea vetäytyminen Afganistanista olisi erittäin vahingollista epävakaille Keski-Aasian valtioille. Ongelmia aiheuttavat etenkin Afganistanista leviävät huumeet ja radikaali islamismi.

Afganistanissa vallitseva kaaos ja toimivan hallintojärjestelmän puuttuminen lisäävät monien, jo entuudestaan epävakaiden Keski-Aasian maiden ongelmia. Erityisesti Afganistanin rajanaapurit Tadžikistan, Uzbekistan ja Turkmenistan ovat kärsineet normaalin naapurisuhteen puuttumisesta koko olemassaolonsa ajan eli vuodesta 1991 lähtien, mutta Afganistanin varjo piirtyy myös Kirgisian ja Kazakstanin ylle. Näin arvioi amerikkalaisen Carnegie Endowmentin tutkija, tohtori Martha Brill Olcott Norwegian Peacebuilding Centren (Noref) julkaisemassa analyysissä.

Konkreettisimpia ongelmia ovat rajan yli tulviva huumekauppa ja rikollisuus, jotka ruokkivat korruptiota. Myös radikaalin islamismin leviäminen huolettaa monien alueen valtioiden johtoa, vaikka sen laajamittaisesta vaikutuksesta ei tuoreiden tutkimusraporttien mukaan vielä ole merkkejä.

Afganistanin konfliktin vähemmän suoria vaikutuksia voidaan nähdä myös Keski-Aasian maiden talousongelmissa. Afganistanin kriisi horjuttaa Keski-Aasiaa. Suuri osa kipeästi tarvittavista uudistuksista jää ilman kansainvälistä tukea ja ulkopuolista rahoitusta, kun maailman huomio kohdistuu Afganistaniin.

Yhdysvaltoihin kohdistuneet iskut synnyttivät Keski-Aasiassa odotuksia Afganistanin taliban-kapinallisiin kohdistuvista voimatoimista.
Vuoden 2001 terrori-iskut muuttivat tilanteen hetkellisesti. Toiveet Afganistanin sisällissodan päättymisestä neuvottelukeinoin oli naapurimaissa tuolloin jo haudattu, mutta Yhdysvaltoihin kohdistuneet iskut synnyttivät Keski-Aasiassa odotuksia Afganistanin taliban-kapinallisiin kohdistuvista voimatoimista. Toiveena oli, että Afganistaniin saataisiin toimiva hallitus ja maan taloudellinen elpyminen edistäisi myös alueen muiden valtioiden kehitystä.

Yhdysvaltain johtama Nato-operaatio vahvistikin turvallisuustilannetta alueella ja Naton rahoitus Keski-Aasian maiden asevoimien uudistamiseksi lisääntyi operaation alussa voimakkaasti. Kehitys jäi kuitenkin lyhyeksi, ja rahoitusta supistettiin jyrkästi vuonna 2004. Tähän vaikutti muun muassa Uzbekistanin heikon ihmisoikeustilanteen aiheuttama julkinen paine Yhdysvalloissa.

Brill Olcott arvioi, että Keski-Aasiaan kohdistuvat pidemmän aikavälin turvallisuusuhat ovat kasvussa Afganistanin tilanteen ja Pakistanin lisääntyneen epävakauden seurauksena. Nato-operaatio tuotti Afganistanin sodan alkuvaiheessa joitain nopeita voittoja Keski-Aasiassa toimivia ääriliikkeitä vastaan. Esimerkiksi Uzbekistanin Islamilaisen Liikkeen (IMU) leirejä tuhottiin ja johtajia surmattiin talebanien hallitsemilla alueilla. Naton prioriteetit kuitenkin siirtyivät muualle ennen kuin tehtävä saatiin päätökseen, ja nyt aseistettuja islamistijoukkoja saapuu jälleen Afganistanin rajan yli Keski-Aasiaan.

Monet analyyttiset pohdinnat Afganistanin kriisin seurauksista kiertyvät yhden avoimena pysyvän kysymyksen ympärille: Olisivatko Afganistanista Keski-Aasian maihin palaavat militantit kyllin vahvoja uhkaamaan vakavasti Uzbekistanin ja Kirgisian kaltaisten maiden hallintoa? International Crisis Groupin (ICG) mukaan siihen ei voida tällä hetkellä antaa mitään selkeää vastausta, ei myöskään kysymyksiin taistelijoiden määrästä, paluuajasta tai -syystä. Laukaisevia tekijöitä voisivat olla Naton vetäytyminen tai Keski-Aasian maiden asevoimien osallistuminen Afganistanin operaatioon.

Pelkoja vetäytymisestä

Vaikka Yhdysvallat ja muutamat muut Nato-maat ovat päättäneet lisätä joukkojaan Afganistanissa, vetäytymisaikataulua on jo hahmoteltu. Terrorismin vastaisen sodan alkuperäiseen tarkoitukseen eli suojautumiseen al-Qaidan uhkaa vastaan etsitään yhä enemmän muita keinoja.

”On mahdotonta liioitella Naton vetäytymisen vahingollisuutta Keski-Aasian maille."
”On mahdotonta liioitella Naton vetäytymisen vahingollisuutta Keski-Aasian maille. Heikot valtiot, kuten Kirgisia ja Tadžikistan olisivat aiempaa suuremmassa vaarassa luhistua, jos huumeiden salakuljetus ja muu laiton kauppa lisääntyisivät niiden rajoilla”, Brill Olcott kirjoittaa.

Hänen mukaansa vetäytymiskeskustelua seurataan tarkasti myös Keski-Aasiassa. Ilmassa on pelko, että Nato kokee Afganistanin jälleenrakentamisen yhtä turhauttavaksi kuin Neuvostoliitto aikanaan. Miestappioiden lisääntyminen heikentää vielä entisestään operaation kannatusta. Jihadistien voitto Afganistanissa kasvattaisi merkittävästi terrorismin uhkaa kaikissa Keski-Aasian maissa sekä Venäjällä.   Brill Olcottin arvion mukaan juuri Venäjä ja Uzbekistan olisivat todennäköisesti ensimmäiset kohteet johtuen niiden korkeasta sijoituksesta islamistien vihollislistalla.

Natolle ei kuitenkaan löydy helposti korvaajaa. Kiinan, Kazakstanin, Kirgisian, Venäjän, Tadžikistanin ja Uzbekistanin muodostama Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) nähdään kykenemättömänä ja haluttomana tarttumaan tehtävään. Keski-Aasian maat eivät halua siirtää puolustusvastuuta myöskään Venäjälle, vaikka se siihen pystyisi.

Heikkenevä taloustilanne lisää Keski-Aasian turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Vauraammista naapurimaista kotiinsa palaavien työttömien joukot lisäävät heikkoihin hallituksiin kohdistuvia paineita. ICG:n mukaan talouskriisi on kohdistanut huomion monien hallitusten erääseen keskeiseen heikkouteen: Kirgisian ja Tadžikistanin kaltaisten maiden kyky selvitä vaikeista tilanteista riippuu täysin ulkoisista olosuhteista.

Joukkotyöttömyys uhkaa

Työttömyyden ongelma on pitkään ratkaistu lähettämällä työttömät vauraampiin naapurimaihin, kun sen sijaan työpaikkojen luomiseksi omaan maahan ei IGG:n mukaan ole tehty juuri mitään. Järjestelyn lisäetuna oli myös se, että iso osa lähtijöistä on ollut sellaisista yhteiskuntaryhmistä – ennen kaikkea nuoria miehiä – jotka olisivat todennäköisimmin aiheuttaneet levottomuuksia.

Kansainvälinen talouskriisi horjuttaa järjestelmää, kun miljoonat siirtotyöläiset ovat öljyn hinnan laskun seurauksena joutuneet palaamaan Venäjältä ja Kazakstanista kotimaihinsa. Tilannetta kurjistaa entisestään kotimaahan lähetettyjen rahavirtojen tyrehtyminen. Maailmanpankin mukaan siirtotyöläisten rahalähetykset muodostivat vuonna 2008 noin puolet Tadžikistanin bruttokansantuotteesta. Kirgisiassa vastaava osuus oli neljännes.

Kazakstan, Uzbekistan ja Kirgisia toivoivat Afganistanin jälleenrakennustyöstä talouskasvunsa vauhdittajaa. Norefin mukaan lähes kaikki Nato-joukkojen tarvikkeet tuotiin kuitenkin niiden kotimaista. Yksi merkittävä poikkeus eli Manasin kentälle Kirgisiassa laskeutuvien Yhdysvaltain koneiden polttoaine aiheutti maassa valtavan poliittisien kohun, koska kymmenien miljoonien dollarien huoltosopimuksen sai silloisen presidentin Askar Akajevin perheenjäsen.

International Crisis Group kiinnittää toisessa tuoreessa katsauksessa huomiota islamistien kasvaviin joukkoihin etenkin Kazakstanin ja Kirgisian vankiloissa. Hyvin järjestäytyneet islamistiset käännyttäjät ovat vakiinnuttaneet nopeasti asemansa vankiloiden sisäisissä, epävirallisissa valtarakenteissa. Vangitsemisen perusteena on yleensä syyte toimimisesta uskonnollisissa ääriliikkeissä. ICG huomauttaakin, että vangitsemalla määrätietoisia aktivisteja Keski-Aasian maat tarjoavat näille itse asiassa mahdollisuuden kasvattaa islamistien vaikutusvaltaa vankien keskuudessa ja vankien vapautumisen myötä myös vankilan ulkopuolella.

Vankilat värväysapuna

Keski-Aasian hallitukset käyvät radikaalien islamistien kimppuun aiempaa päättäväisemmin, ja yhä useammin kapinallisuudesta epäiltyjä vangitaan entistä pidemmäksi aikaa. Kirgisiassa ja Kazakstanissa ensisijaisena kohteena on Hizb- ut-Tahrir (HT), joka on näissä maissa laiton poliittinen puolue. Sen tavoitteena on luoda islamin oppien mukaan hallittu valtio.

ICG arvioi, että tilanne on vastaavanlainen myös Tadžikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa, joiden vankilaolosuhteet ovat vielä Kirgisiaa ja Kazakstania heikommat ja vangittujen islamistien määrä suurempi. Tiedonsaanti näistä maista on kuitenkin heikkoa.

Vankiloiden kurjat olosuhteet ja syvälle juurtunut korruptio tarjoavat erinomaisen toimintakentän järjestäytyneille islamisteille. Jopa monet vankiloiden työntekijät ovat taloudellisesti riippuvaisia vangeilta saatavista korvauksista vastineena pienten asioiden hoitamisesta.