Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Oikeutta kylänvanhimmalta

Afganistanin ja Pakistanin sota

Joonas Pörsti

Afganistanissa voidaan kuulla kansainvälisen oikeusjärjestön IDLO:n ansiosta nyt myös puolustuksen puheenvuoro. Kylänvanhimmat tai uskonoppineet ratkaisevat Afganistanissa edelleen valtaosan oikeustapauksista. Siviiliriitoja, kuten avioeroa tai perinnönjakoa viedään harvoin oikeusistuimeen, koska syyttäjäviranomaisia tai tuomareita on liian vähän.

Oikeutta kylänvanhimmalta
kuvitus Antti Valta
Syksyllä 2007 afganistanilainen Sayed Pervez Kambaksh latasi internetistä artikkelin, joka arvosteli naisten sortoa islamilaisen lain nojalla. 22-vuotias journalismin opiskelija antoi tekstin luettavaksi opiskelukavereilleen ja opettajilleen Balkhin yliopistossa. Hänen tarkoituksensa oli herättää keskustelua naisten asemasta ja Koraanin tulkinnasta.

Joku käräytti Kambakshin, ja hänet vangittiin. Seuraavana vuonna uskonoppineet tuomarit langettivat Kambakshille kuolemantuomion jumalanpilkasta Mazar-i-Sharifissa kolmen minuutin kuulemisen jälkeen.

Afganistanissa vuonna 2006 perustettu oikeusapua tarjoava järjestö LAOA ryhtyi ajamaan Kambakshin asiaa. Opiskelijan tuomio saatiin muutettua korkeammassa oikeusasteessa ensin 20 vuoden vankeusrangaistukseksi. Viime syksynä presidentti Hamid Karzai lopulta armahti Kambakshin vähin äänin kansainvälisen painostuksen jälkeen, vaikka ääri-islamilaiset ryhmät vaativat edelleen hänen kuolemaansa.

Kambakshin tapaus kertoo melkoisista puutteista Afganistanin oikeusjärjestelmässä, mutta myös tärkeistä edistysaskelista.

”Tämä esimerkki osoittaa, kuinka alhainen koulutustaso on oikeuslaitoksessa. Oikeusistuimet eivät ole riippumattomia eivätkä tarjoa kunnollista käsittelyä, vaan langettavat tuomioita usein perinteen mukaan”, sanoo kansainvälisen oikeusjärjestön IDLO:n operatiivinen johtaja Pekka Saavalainen.

IDLO on työskennellyt Afganistanin oikeuslaitoksen kehittämiseksi vuodesta 2002. Järjestö osallistui oikeusapuorganisaatio LAOA:n perustamiseen. Kaiken kaikkiaan IDLO on tarjonnut koulutusta Afganistanissa oikeuden alalla yhteensä yli 2000 tuomarille, syyttäjäviranomaiselle, kansanedustajalle ja virkamiehelle. Afganistanin oikeusperinteessä ei ollut lainkaan puolustusasianajajia ennen oikeusavustajien kouluttamista.

Shariaa kunnioittaen

Afganistanin oikeusjärjestelmä perustuu egyptiläiseen oikeuteen, jonka juuret ovat Napoleonin siviilioikeudessa. Sen rinnalla on käytössä islamilainen laki eli sharia, jonka kanssa maallisen lainsäädännön tulee olla Afganistanin perustuslain mukaan sopusoinnussa. Niinpä esimerkiksi Kabulin yliopistossa opetetaan rinnakkain oikeustieteitä ja shariaa.

Menestyksemme Afganistanissa on perustunut siihen, että IDLO ei edusta mitään oikeusjärjestelmää.
”Menestyksemme Afganistanissa on perustunut siihen, että IDLO ei edusta mitään oikeusjärjestelmää. Tehtävämme on auttaa maata kehittämään oma oikeusjärjestelmä, sillä se on yhteiskunnan kovaa ydintä”, Saavalainen sanoo.

IDLO käytti Afganistanin ohjelmansa alkuvaiheessa asiantuntijoina juristeja Egyptistä sekä muista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista. Vetovastuu on sittemmin siirtynyt lähes kokonaan afgaaneille.  ”Olemme integroituneet syvästi maahan ja kulttuuriin, mikä on parantanut selkeästi ohjelman vastaanottoa.”

Kylänvanhimmat tai uskonoppineet ratkaisevat Afganistanissa edelleen valtaosan oikeustapauksista. Siviiliriitoja, kuten avioeroa, perinnönjakoa tai maanomistuskiistaa viedään harvoin oikeusistuimeen, koska syyttäjäviranomaisia tai tuomareita on liian vähän. Heihin turvautuminen on korruption vuoksi usein myös kallista ja epäluotettavaa.

IDLO tutkii jatkossa, miten perinteistä  oikeutta voitaisiin yhdistää muodolliseen oikeusjärjestelmään. Toimintaa on tarkoitus laajentaa Kabulin ulkopuolelle useisiin uusiin maakuntiin.

Saavalainen näkee Afganistanissa monia merkkejä toiveikkaammasta ilmapiiristä. Oikeuslaitoksen kehityksessä on otettu tärkeitä askelia, jotka luovat afganistanilaisille uskoa tulevaan. Yksi esimerkki tästä on yleisen syyttäjänviraston yhteyteen perustettu yksikkö, joka yrittää puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka on yleistä maassa.

”Meillä on myös selkeää näyttöä, että oikeusprosessi on parantunut niissä tuomioistuimissa, joiden tuomarit ovat osallistuneet koulutukseemme. Se näkyy erityisesti korkeammissa oikeusasteissa”, Saavalainen sanoo.


IDLO
• International Development Law Organization

• Hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö, jolla on 22 jäsenmaata

• Järjestön perustivat kehitysyhteistyötehtävissä Afrikassa työskentelevät juristit vuonna 1983

• Pääkonttori Roomassa, aluetoimistot Kairossa ja Sydneyssä sekä projektitoimistot Afganistanissa, Kirgisiassa ja Sudanissa

• Tukee oikeusvaltion ja hyvän hallinnon rakentamista kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa

 
Ulkopolitiikka 1/2010

Mieluummin askeleen edellä

Teija Tiilikainen

Markku Wilenius: Ihmiskunnan henkinen murros tekee tuloaan

Martina Ahola

Aseita ja apua Jemenille

Joonas Pörsti

Teinit huumekuriireina

Martina Ahola

Tieteen uusi suurvalta

Martina Ahola

Pakistan kävi kuilun reunalla

Moeed Yusuf

Afganistanin kriisi horjuttaa Keski-Aasiaa

Martina Ahola

Kriisinhallinnan ratkaiseva testi

Joonas Pörsti

Oikeutta kylänvanhimmalta

Joonas Pörsti

Kärsimys hävisi sodan kuvista

Noora Kotilainen

Itämeren suojelu Suomen ja Ruotsin käsissä

Markku Ollikainen

Venäjä näkee sotilaallisia uhkia kaikkialla

Heikki Lehtonen

Puheenvuoro: Sosiaaliturvaa koko ihmiskunnalle

Timo Voipio ja Ronald Wiman

Amazon myynnissä

Niina Sarkonen

Kööpenhaminan pesänjakajat

Antto Vihma

Euroopan pitäisi itsenäistyä ulkopolitiikassa

Joonas Pörsti

Kolumni: Bloggaava suurlähettiläs

Matti Laurén ja Juha Mononen

Velvollisuus dokumentoida

Martina Ahola

Kirjavieras: Tuhoaako siirtolaisuus Euroopan?

Henri Purje

Kirjatutka: Railakkaasti Liberalismin puolesta

Hiski Haukkala

Kirjatutka: Kuka on juutalainen?

Olli Ruohomäki

Kirjatutka: Tasapainotteleva saudien valtakunta

Mari Luomi

Kirjatutka: Peto pois nurkasta

Janne Hopsu

Kirjatutka: Monta Kiinaa Afrikassa

Andrew Jones

Kirjatutka: Kaikki on kyseenalaistettavissa

Vadim Kononenko

Kirjatutka: Kulttuurit kipinöivät Kaukasiassa

Ville Ropponen

Kirjatutka: Demokratia laahaa Venäjällä

Helena Rytövuori-Apunen

Kirjatutka: Uudet alamaiset

Johanna Nykänen

Yhteys Afrikkaan

Martina Ahola

Laaja-alainen sillanrakentaja

Martina Ahola