Kirjatutka: Tasapainotteleva saudien valtakunta
Robert Lacey: Inside the Kingdom. Kings, Clerics, Modernists, Terrorists and the Struggle for Saudi Arabia. Hutchinson 2009, 404 s.
Saudi-Arabiasta kirjoitetaan harvoin yhtä mukaansatempaavasti kuin brittihistorioitsija Robert Lacey teoksessaan Inside the Kingdom: Kings, Clerics, Modernists, Terrorists and the Struggle for Saudi Arabia. Nimensä mukaisesti kirja käy läpi Saudi-Arabian tarinan sen monien ristiriitojen kautta.
Elämänkerroistaan tunnettu Lacey kirjoitti ensimmäisen kirjansa The Kingdomin asuessaan maassa 1970–80-lukujen vaihteessa. Tällöin hän tarkasteli Al Saud -dynastian selviytymistarinaa alkaen Ibn Saudina tunnetun kuningas Abdul Azizin aavikkotaisteluista aina öljyn ja modernisaatiopaineiden aikakaudelle. Kyseessä ei olisi ollut Saudi-Arabia, ellei kirjaa olisi kielletty maassa sen julkaisemisen jälkeen.
Neljännesvuosisata myöhemmin, vuonna 2006, Lacey matkusti maahan uudelleen. Tällä kertaa tavoitteena oli ymmärtää, miten terroristiverkosto al- Qaida syntyi ja miksi syyskuun yhdennentoista kaappaajista viisitoista oli saudiarabialaisia – millainen valtio tuottaa äärimmäistä radikalisaatiota? Etsiessään vastausta tähän Lacey kirjoitti käsillä olevan jatko-osan.
Teoksessa seurataan islamilaisen radikalismin kehitystä keskeisten henkilöiden kautta: Mekan moskeijan kaappausta vuonna 1979 kuvataan kampanjaa johtaneen ”Vihakasvo-Juhaymanin” tarinan kautta; Osama bin Ladenin vaiheet puolestaan kietoutuvat tiiviisti Saudi-Arabian ja Afganistanin suhteiden lähihistoriaan.
Uskonnollisen vallan ilmentymäksi nousee jo edesmennyt suurmufti Abdul Aziz bin Baz, joka aikanaan vannoi maapallon olevan litteä. Kaiken taustalla vaikuttavaa arvomaailmaa ilmentää valtion suhde ongelmallisina pidettyihin ryhmiin: parannuksen tehneet radikaalit saavat ilmaisen asunnon ja vaimon, kun taas vankilassa viruneet uudistajat ja vähemmistöryhmät, kuten shiiat, jätetään oman onnensa nojaan.
Inside the Kingdom on ennen kaikkea kirja Saudien kuningashuoneesta ja sen tasapainottelusta kansallisen ja kansainvälisen, uskonnollisen ja maallisen sekä hallitun ja hallitsemattoman muutoksen välillä. Kiehtovaa kirjan tyylissä on, että vaikka se tarkastelee maailmaa Saudi-Arabian perspektiivistä, kertojan moraalikäsitys on länsimaalainen. Lacey on haastatellut kirjaansa varten kadehdittavan laajasti saudiyhteiskunnan edustajia, etenkin vallan ylintä eliittiä.
Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen tarkastelee vuoden 1979 jälkeisiä tapahtumia Mekan moskeijan valloituksesta shiiojen ongelmalliseen asemaan sekä erityisesti Saudi-Arabian tukea jihadille Afganistanissa. Toinen osa keskittyy ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeiseen vuosikymmeneen, ja kolmas syyskuun 11:nen jälkeiseen aikaan.
Kirjan ytimessä ovat Arabian niemimaan suurimman monarkian lukemattomat vastakkaisuudet: perinteet ja modernisaatio, uskonto ja politiikka, radikalismi ja reformismi, wahhabismin anakronistisuus ja kuningassuvun ylenpalttisuus. Saudien maan tarina tiivistyy lopulta yhteen ja samaan hallitsijan dilemmaan eli siihen, miten sovittaa uskonnollisten oppineiden ja kuninkaallisten vallan välinen tasapaino siten, että se tuottaa maltillisuutta, yhtenäisyyttä ja vakautta globalisoituvassa maailmassa loukkaamatta perinteisen uskonnon nimeen vannovan kansan syviä rivejä.
Laceyn mukaan juuri uskonoppineiden ja kuningassuvun valtasuhteiden ajoittainen kallistuminen edellisten hyväksi on viimeisten kolmen vuosikymmenen ongelmien, radikalisaatio mukaan lukien taustalla.
Kirjan vangitseva kerronta kuljettaa lukijan tunteita sympatiasta paheksuntaan. Kun Saudi-Arabia näyttäytyy lännessä yleensä äärimmäisyyksien mustavalkoisena valtakuntana, Lacey avaa lukijalleen sateenkaaren väreissä loistavan yhteiskuntatieteellisen enigman.
Kirjoittaja on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää