Näin syntyy päätös

Suomen ulkopolitiikka

Susan Villa

Afganistanin joukkojen lisäämisestä keskusteltiin eduskunnassa kiivaasti huhtikuussa. Kysymys lisäjoukoista oli osa Afganistan-selontekoa, jonka valmisteluun osallistui mittava joukko eri tahoja. Lue lisää UP-lehdestä 2/2010.

Valtioneuvoston Afganistan-selonteko ja etenkin sen sisältämä linjaus suomalaisjoukkojen lisäämisestä Afganistanissa puhutti eduskuntaa kiivaasti kevään aikana.

Kysymykset Afganistanin operaatiosta ovat kietoutuneet kriisinhallinnan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun: onko Suomi mukana sotilaallisissa operaatioissa vai pitäydytäänkö vain perinteisessä rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa?

Suomessa puolueista kriittisin on vasemmistoliitto, joka esitti, ettei lisäjoukkoja pitäisi lähettää vaan päinvastoin kotiuttaa suomalaissotilaat.

"Miksi sitten Suomi on vieläpä lisäämässä Afganistanissa nykyisestä 120 sotilaasta 195 sotilaaseen osallistumisensa? Vastaukseni on, että Suomen johdolla näyttää olevan kova tarve miellyttää amerikkalaisjohtajia. Muuta selitystä joukkojen lisäämiselle en keksi. Nyky- Suomen johdolta puuttuu itsellisyyttä", vasemmiston ryhmäpuheenvuoron pitänyt

Esko-Juhani Tennilä suomi esitystä eduskunnan palautekeskustelussa huhtikuussa.

Kristilliset ja perussuomalaiset olivat samoilla linjoilla. "Joukkoja ei pitäisi lisätä, mutta koska olemme jo osa operaatiota, ei meidän pidä ottaa kesken kaiken 'hatkoja'", perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini linjasi Brysselistä. Kristilliset korostivat, että lisäresurssit pitäisi ohjata siviilipuolelle.

Kokoomus on ainoa, joka selkeästi kannatti esitystä. Puolueen puheenvuorossa Ilkka Kanerva perusteli kantaa vetoamalla laajempaan turvallisuusnäkökulmaan.

"Kansainvälisellä yhteisöllä ei kerta kaikkiaan ole varaa epäonnistua Afganistanissa. Viime kädessä kysymys on myös suomalaisten turvallisuudesta."

Kyllä, mutta Afganistan-joukkojen lisäämistä selkeästi vastustavien ja kannattavien puolueiden väliin jäi vielä epämääräisempään retoriikkaan turvautuvien joukko. Myös kokoomuksen hallituskumppanit olivat vaisuja ilmaisuissaan.

Keskustalle ehdotettu lisäys sopi, jos joukkoja ryhdytään vähentämään heti kun se on mahdollista. Vihreätkään eivät usko sotilaiden ratkaisevan konfliktia, mutta taipuvat lisäykseen tällä kertaa. RKP:n linjaus on samaa "kyllä, mutta" -lajia: puolue tukee lisäystä, mutta korosti palautekeskustelussa, että samanaikaisesti panoksen "tulee entistä enemmän johtaa demokraattisten perusperiaatteitten toteuttamiseen maassa".

Suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle kannan muotoilu teki tiukkaa. Puolue ilmoitti lopulta, ettei se ole innoissaan lisäyksestä, mutta se sopii nyt, kunhan jatkossa Suomi keskittyy vahvistamaan rauhanvälittäjän rooliaan.

Puolueiden monipolvisten lausuntojen jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) antoi erityiskiitoksen vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille, "jotka ainakin suoraan vastustivat hallituksen linjaa eivätkä tehneet omaa kantaansa epäselväksi tai kiemurrelleet missään muodossa".

Otsikoihin nousi lähinnä kysymys lisäjoukoista, mutta selonteko herätti myös muilta osin kriittisiä puheenvuoroja. Ulkoasiainvaliokunnan (UAV) mukaan siinä ei ollut tarpeeksi analyysia Afganistanin poliittisesta kehityksestä ja turvallisuustilanteeseen vaikuttavista osatekijöistä. Valiokunta vaati myös jatkossa kriisinhallintaa koskeviin selontekoihin arviota operaation vaikuttavuudesta.

Valiokunnan kritiikkiin yhtyivät monet kansanedustajat ja puolueista esimerkiksi hallituksessa istuvat vihreät. Eduskunnassa vaadittiinkin painokkaasti, että se on pidettävä säännöllisesti ajan tasalla operaation etenemisestä.

Kohti konsensusta

Ennen kuin selonteko saapuu eduskunnan ruodittavaksi, on se matkannut jo melkoisen koneiston läpi. Afganistan-selonteon valmistelu oli ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön vastuulla.

"Selonteon laatiminen on aina kokonaisprojekti, jonka osatekijät vaihtelevat selonteon elementtien mukaan. Koneisto on iso ja verkottunut", yksikön päällikkö Timo Kantola kertoo.

Ministeriöiden virkamiesten lisäksi myös poliitikot osallistuvat jo laatimisvaiheessa. Miten roolit jakautuvat virkamiesten ja poliitikkojen kesken? "Poliittista ohjausta saadaan selonteon laatimisen aikana ja sitä myös haetaan. Toisinaan sitä saadaan, vaikkei haetakaan", Kantola muotoilee.

UAV:n kuuleminen on kriisinhallintakysymyksissä perusmenettely ja selonteko erikoismenettely liittyen erityisen vaativiin operaatioihin. Viime aikoina selontekoa on käytetty Kantolan mukaan myös tilanteissa, joita ei välttämättä voi pitää erityisen vaativina.

"Selontekomenettely korostaa eduskunnan roolia. Ehkä selontekoja pyydetään siksi nykyisin enemmän", Kantola pohtii. Eduskunnan toimielimistä varsinkin ulkoasiainvaliokunnan tehtävien ja vaikutusvallan arvioidaan kasvaneen ulkopolitiikassa viime vuosina.

Selontekomenettelyllä haetaan myös konsensusta. Selonteon käsittelyvaiheissa ovat mukana sekä hallitus- että oppositiopuolueet ja mahdollisia säröjä voidaan hioa jo prosessin aikana.

Afganistan-selonteko ei saanut ulkoministeri Stubbin vetoomuksista huolimatta laajaa kannatusta eduskunnassa. Oppositiosta SDP taipui esityksen taakse, mutta pienet puolueet jäivät loppuun asti vastahankaan.

Suomi vahvistaa joukkojaan Afganistanissa

2009

Lokakuu Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselta ministerivaliokunnalta (utva) aloite selonteosta Afganistanin tilanteesta ja Suomen osallistumisesta ISAF-operaatioon.

Selonteon valmistelu alkaa ulkoministeriössä. Tietoa saadaan mm. operaatiolta Afganistanissa, Natolta, EU:lta ja YK:lta.

2010

18.1.

Helsingin Sanomien mukaan linjaukset Afganistan-joukkojen lisäämisestä ovat käynnissä, mutta asiasta on erimielisyyksiä utvassa.

22.1.  Valtioneuvoston tiedote presidentin ja utvan kokouksen jälkeen: "Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön vahvuus nousee väliaikaisesti runsaalla 50 sotilaalla siten, että kokonaisvahvuus vuoden 2011 alussa on enintään 195 sotilasta."

Valtioneuvoston yleisistunto päättää antaa Afganistan-selonteon eduskunnalle. Selonteko (VNS 1/2010 vp) julkaistaan tiedotteen yhteydessä.

18.2.

Eduskunnan lähetekeskustelu. Selonteko ulkoasiainvaliokuntaan(UAV), jolle puolustusvaliokunnanon annettava lausunto.

UAV:ssa kuultavina valmistelussa mukana olleiden viranomaisten lisäksi asiantuntijoita.

18.3.

Puolustusvaliokunnan lausunto PuVL 1/2010 vp, jossa eriävät mielipiteet kristillisdemokraateilta ja vasemmistoliitolta.

25.3.

UAV:n mietintö UaVM 3/2010 vp. Ehdottaa, että eduskunta hyväksyy joukkojen väliaikaisen vahventamisen, mutta edellyttää jatkossa kriisinhallintaoperaatioita koskeviin selontekoihin tai selvityksiin arviota kriisinhallinnan vaikuttavuudesta.

8.4.

Eduskunta aloittaa palautekeskustelun selonteosta. Ryhmäpuheenvuoroissa perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit ovat joukkojen lisäämistä vastaan.

9.4.

Eduskunta hyväksyy lisäjoukkojen lähettämisen Afganistaniin äänin 127–27. Kaksi äänestää tyhjää.

7.5.

Tasavallan presidentti tekee valtioneuvoston esityksestä päätöksen suomalaisten sotilaidenmäärän väliaikaisesta nostamisesta.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää