Kirjatutka: Muslimi ja porvari
Vali Nasr: Forces of Fortune. The Rise of the New Muslim Middle Class and What It Will Mean for Our World. Free Press 2009, 308 s.
Missä halutaan käydä kauppaa, siellä on taipumus pyrkiä maltillisuuteen ja järjestykseen. Tämä pätee myös islamilaisessa maailmassa. Näin uskoo Vali Nasr, iranilais-amerikkalainen Tuftsin yliopiston kansainvälisen politiikan professori.
”Islam tukee voimakkaasti pyrkimystä moderniin elämään. Suurin osa muslimeista ajattelee, että islam kohentaa heidän elämäänsä”, Nasr toteaa uusimmassa kirjassaan Forces of Fortune. Hänen mielestään ääriainesten teot määrittelevät liikaa lännen suhdetta islamiin. Olisi oivallettava, että monipuolinen talous ja koulutettu, työtätekevä keskiluokka ovat muslimimaissakin ratkaisevassa asemassa hyvinvoinnin edistämisessä. Islamilaiset arvot eivät sodi taloudellista toimeliaisuutta ja vapaata kauppaa vastaan.
Nasrin mukaan lännen ei kuitenkaan kannata odottaa, että vaurastuminen länsimaistaisi muslimit. 1800- ja 1900-lukujen eurooppalaislähtöisten aatevirtausten, kuten nationalismin ja sosialismin, aiheuttamien pettymysten jälkeen muslimimaailma on palannut islamiin myös poliittisena ja yhteiskunnallisena ohjenuorana.
Nasrin tyypittelyn mukaan moderni muslimi on hurskas ja konservatiivinen, hän torjuu väkivallan ja ääriliikkeet, haluaa tehdä rahaa sekä nauttia materiaalisesta hyvinvoinnista. Nasr vertaa heitä kalvinisteihin ja muistuttaa, kuinka Euroopassakin kauppa synnytti porvarisluokan, joka alkoi vaatia muutoksia ja rajoituksia hallitsijoiden vallalle, ei toisin päin.
Muslimien usko valtioiden kykyyn muuttaa yhteiskuntaa on Nasrin mukaan hiipunut. Viimeistään 1900-loppuun mennessä tajuttiin, että valtiojohtoinen modernisaatio oli epäonnistunut pahasti. Islamilaisessa maailmassa on kuitenkin moniarvoisuutta, joka leviää liberaalien ja konservatiivisten bloggaajien, ihmisoikeusaktivistien, islamilaisten ”tv-evankelistojen” ja muiden riippumattomien ajattelijoiden toiminnan kautta.
Paras esimerkki muutoksesta on Turkki, jossa kemalistisen perinnön vaalijat ja pragmaattiset, bisnessuuntautuneet muslimit käyvät poliittista ja taloudellista painia. Turkin yrittäjäluokka on konservatiivista, mutta markkinataloushenkistä. Nasr vertaa tätä ryhmää republikaanien kannattajiin Yhdysvalloissa. Hän varoittaa myös ongelmista; esimerkiksi globaali talouskriisi voi tuoda pintaan kiihkonationalismia ja avointa ulkomaalaisvihaa.
Nasr kuvailee erityisen vuolaasti Dubain saavutuksia. Emiraatti on kasvanut nopeasti kyläpahasesta pilvenpiirtäjien keitaaksi. Hehkutuksen rinnalla Nasr kuitenkin aprikoi, sopiiko malli muille Lähi-idän valtioille.
Dubai ei ole vain brändi ja superlatiivien emiraatti, se on myös Iranille elintärkeä satama ja sen perinteistä vaikutusaluetta. Kirjan vahvaa antia on juuri Iranin lähihistoria keskiluokan näkökulmasta. Iranin keskiluokka osallistui šaahin hallinnon kaatamiseen ja luotti naiivisti tiukan linjan uskonoppineisiin, kunnes huomasi liian myöhään, ettei sen pyrkimyksillä ollut painoarvoa.
Nasr kuvaa Iranin valtataistelua myös kamppailuna talouden hallinnasta. Vallankumouskaartilla on keskeinen asema maan talouselämässä, mutta myös pragmaattisena johtajana pidetty entinen presidentti Akbar Hashemi Rafsanjani on luonut ympärilleen talousimperiumin. Tukahduttamisyrityksistä huolimatta Iranin keskiluokka on vahvistanut merkitystään taloudessa ja kulttuurielämässä. Nasrin mukaan Teheranin vastaiset pakotteet uhkaavat tukahduttaa juuri keskiluokan, jonka varaan länsi laskee toivonsa muutoksesta.
Kirjoittaja on MTV3:n ulkomaantoimittaja.
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää