Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Ukrainan juuret keskiajalla

Ukraina on ollut historiansa kuluessa yhtenäinen valtio vain lyhyitä jaksoja ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991. Ukrainalaisella kansallistunteella on kuitenkin juuret syvällä maan viljavassa mullassa. Ukraina oli 900- ja 1000-luvuilla Euroopan voimakkaimman valtion, itäslaavien Kiovan Rus -valtakunnan keskus.

Myöhempinä vuosisatoina osia Ukrainasta kuului Puolaan ja Liettuaan. Sittemmin Ukrainasta tuli Venäjän ja Itävalta-Unkarin kesken jaettu rajamaa. Kasakat hallitsivat Ukrainaa muodollisesti 1600-luvulla, mutta käytännössä maa siirtyi voimistuvan Venäjän alaisuuteen. Nykyiseen Ukrainaan kuuluva Krimin niemimaa kuului Ottomaanien valtakuntaan vuoteen 1783 saakka, jolloin Katariina Suuri liitti alueen Venäjän keisarikuntaan.

Nykyisin 67 prosenttia väestöstä on ukrainankielisiä ja 24 prosenttia venäjänkielisiä. Valtaosa ukrainalaisista on ortodokseja, jotka ovat jakautuneet kolmeen kilpailevaan kirkkoon: Kiovan patriarkaattiin kuuluu noin puolet kansasta, Moskovan patriarkaattiin reilu neljännes ja hieman yli seitsemän prosenttia kuuluu 1920-luvulla perustettuun Ukrainan autokefaliseen kirkkoon.

Aiheesta lisää:

Venäjä asetti rajat Ukrainan länsimielisyydelle