Miten Islanti ja Afrikka selviävät talouskriisistä?
Loppuviite
Islanti sai kylmää kyytiä
Islannin talous on noussut koko maailman puheenaiheeksi viime kuukausien aikana – pienestä maasta on tullut varoittava esimerkki sääntelemättömien markkinoiden riskeistä. Maan kansainvälinen asema on muuttunut kertarysäyksellä.
Islannin maine on kärsinyt kovan kolauksen ja sen vaikutusvalta kansainvälisissä organisaatioissa on kutistunut olemattomiin. Jos sitä koskaan on ollutkaan – esimerkiksi maan kehitysapu laahasi jo ennen romahdusta reilusti jäljessä 0,7 prosentin tavoitteesta.
Vaikka saarivaltio on bisneksen kosmopoliitti, se on poliittinen erakko. Islanti on torjunut EU-jäsenyyden kerta toisensa jälkeen vedoten kalastusoikeuksiensa suojeluun. Nyt moni on huomannut, että suurin huolenaihe eivät olekaan kalansaaliit, vaan se miten islantilaiset itse toimivat maailmassa. Huonojen ratkaisujen jälkeen olisi oivallinen aika miettiä uudelleen maan identiteettiä – haluaako Islanti olla pohjoismaalainen, eurooppalainen vai atlanttinen valtio.
Silja Bára Ómarsdóttir kansainvälisten suhteiden instituutin johtaja, Islannin yliopisto
Anna Karlsdóttir maantieteen ja turismin tutkimuksen laitoksen apulaisprofessori, Islannin yliopisto
***
Afrikka näyttää selviävän vähin vaurioin
Saharan eteläpuolisen Afrikan talous on kasvanut viiden viime vuoden aikana viidellä prosentilla vuodessa.
Maanosan pieniä talouksia suojasi talouskriisiltä osittainen eristäytyneisyys maailmanmarkkinoista, mutta vaara ei ole ohi. Riskejä ovat muun muassa kansainvälisen rahoituksen ehtyminen korkean riskin kohteille, kehitysavun leikkaaminen ja ulkomailla asuvien afrikkalaisten rahalähetysten niukentuminen (nyt arviolta kymmenen miljardia dollaria vuodessa). Aasian finanssikriisin yhteydessä kehitysapu pieneni lähes kolmanneksella, vaikkei kriisi suoraan vaikuttanut avunantajamaihin.
Kun länsi ostaa vähemmän, kysyntä laskee. Öljyn hinta on matkalla alas, platinan arvo on puolittunut viime vuoden aikana – kupari ja alumiini seuraavat trendiä.
Maiden tulisi välttää houkutus palata valtiojohtoiseen talousjärjestelmään. Se olisi suuri takaisku parempaan ja läpinäkyvämpään hallintoon pyrkiville afrikkalaisille. Kansainväliset investoinnit kuitenkin luultavasti pysyvät ennätyskorkeina, joten talousuudistuksia on jatkettava.
Jeffrey Herbst, politiikan tutkimuksen professori, Miamin yliopiston rehtori, Ohio, Yhdysvallat
Greg Mills, Brenthurst Foundation -tutkimuslaitoksen johtaja, Etelä-Afrikka
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää