Kiuruvedellä syntyneelle Seppo Remekselle muutto Turkuun oli aikoinaan hyvää valmennusta venäläisyyteen.
Siinä missä savolaiset kiertelevät ja kaartelevat, turkulaiset sanovat asiansa suoraan.
”Ensimmäisillä kerroilla olin täysin järkyttynyt, mitähän ne vielä miettivät sen lisäksi mitä ovat sanoneet. Savolainen aina miettii asioita tällä tavoin mielessään.”
Remes näkee tässä yhtäläisyyksiä lännen reaktioihin esimerkiksi vuoden 2007 helmikuussa, kun Vladimir Putin järkytti kansainvälisiä suhteita Münchenin turvallisuuskokouksessa. Putinin Naton laajenemista käsitellyt puhe tulkittiin varoitukseksi uuden kylmän sodan aloittamisesta.
”Ehkä lännessä kyseltiin samoin, mitä venäläiset vielä miettivät. Toivottavasti emme ole liikaa tottuneetdiplomaattiseen puheeseen, pehmeisiin korulauseisiin ja liian pitkälle viritettyyn poliittiseen korrektiuteen. Venäläiset vain sanoivat ääneen sen, mistä olivat huolestuneita.”
Voimakas keskustelukulttuuri on tullut Remekselle tututuksi venäläisyhtiöiden hallituksissa. Siinä missä pohjoismaalaiset etsivät konsensusta, venäläisille on brittien tavoin tärkeää artikuloida mielipiteensä.
”Keskustelu on jossain määrin tuimempaa. Se ei ole aggressiivista, mutta se ei myöskään lakaise erilaisia näkemyksiä maton alle, vaan tuo ne esiin. Minä pidän tätä positiivisena: kun päätös tehdään, on kuultu kaikki näkemykset.”
Remes työskentelee yhtiöissä yleensä riippumattomana hallituksen jäsenenä, jonka tehtävä on edustaa vähemmistöosakkaita tai koko yrityksen etua. Hallitustyöskentelyssä voi myös tuoda esille, ettei kannata jotakin asiaa – tai pidättäytyä äänestämästä, joka on kohtelias tapa äänestää vastaan.
”Minulla on kuuden vuoden kokemus hallitustyöskentelystä siellä ja olen itsekin ruvennut puhumaan räväkämmin. Koska en ole sen kulttuurin kasvatti, sanon asiani kuitenkin pehmeämmin kuin venäläinen sanoisi.” JP
Lue lisää: Seppo Remes : "Venäjä kokee sotilaallista uhkaa lännestä"