Sammakot vaarassa

Maailma palasina

Joonas Pörsti

Ilmastonmuutos ja trooppisten metsien häviäminen ovat kytkeytyneet toisiinsa monin tavoin ja jouduttavat toinen toistaan.

Viidesosa maailman hiilidioksidipäästöistä on lähtöisin trooppisten metsien hakkuista. Kun metsäala supistuu, metsiin sitoutunut hiili ei enää sitoudu puihin, vaan vapautuu poltettaessa ilmakehään.

Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisen ankarasti trooppisiin metsiin, joissa lukemattomia lajeja uhkaa sukupuutto. Vaarassa on esimerkiksi kymmeniä sammakkolajeja.

”Monilla lajeilla on sisäsyntyinen kyky sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tropiikissa tuhannet lajit ovat kuitenkin jo sopeutumiskykynsä äärirajoilla”, arvioi erikoistutkija Guy Migdley Etelä-Afrikan biodiversiteettikeskuksesta.

Migdley osallistuu YK:n biodiversiteettisopimuksen alaiseen asiantuntijaryhmään, joka valmistelee raporttia ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Selvitys on osa joulukuussa järjestettävän Kööpenhaminan ilmastokokouksen aineistoa.

Ryhmän mukaan arviolta kymmenen prosenttia maapallon lajeista on vaarassa kadota aina, kun ilmasto lämpenee yhden asteen. Jos nykyiset ennusteet ilmaston lämpenemisestä 1,8–4,5 asteella vuoteen 2100 mennessä pitävät paikkansa, kymmeniä prosentteja nykyisistä lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

”Eri alueet ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Ilmastonmuutos on varsin epäoikeudenmukainen ilmiö”, Migdley toteaa.

Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on jopa kaksi kertaa voimakkaampaa kuin maailmanlaajuisesti. Lajit sopeutuvat siirtymällä pohjoiseen, jos niillä on siihen mahdollisuus. Suurimmassa vaarassa ovat jääkarhun ja saimaannorpan kaltaiset lajit, jotka ovat riippuvaisia jääpeitteestä.

Monimuotoisuuden tutkijat pitävät metsien ja rannikkoalueiden suojelua tärkeimpinä keinoina sukupuuttoaallon pysäyttämiseksi. Metsistä elää myös yli miljardi ihmistä kehittyvissä maissa.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää