Vaclav Smil: Global Catastrophes and Trends. The Next Fifty Years. MIT Press 2008, 307 s.
Vaclav Smil laskee kirjassaan maailman tulevaisuuden todennäköisyyksiä. Hänen laskelmissaan Yhdysvallat elää nyt hegemoniansa iltahämärissä. ”Kirja ilman isoja otsikoita”, arvioi Ulkopolitiikan toinen kirjavieras, Jyväskylän yliopiston maailmanpolitiikan professori Pekka Korhonen.
Kanadalaisen Manitoban yliopiston professori Vaclav Smil on valinnut matalan profiilin katsoessaan tulevaisuuteen. Hän ei uusimmassa kirjassaan juuri esittele skenaarioita, visioita tai anna suoria vastauksia, vaan mahdollisuuksia, mihin tästä voidaan mennä.
Meteoriitin aiheuttaman suurtuhon todennäköisyys on pieni. Sodan todennäköisyys on suurempi. Viruksen aiheuttama katastrofaalinen pandemia tapahtuu myös aika suurella todennäköisyydellä. Smil on taustaltaan maantieteilijä, joka on erikoistunut ympäristö- ja energiakysymyksiin. Global Catastrophes and Trends katsoo, mitkä luonnon tai ihmisen voimat voivat muokata tulevaisuuttamme. Maailmanpolitiikalla on roolinsa, mutta Smil ei anna kansallisvaltioille sen enempää tilaa kuin asteroideillekaan.
”Otsikon perusteella tämä vaikutti hihhulikirjalta, mutta sisältö oli ihan hyvä”, Korhonen sanoo. ”Se on jännä sekoitus luonnontieteitä ja politiikkaa. Smil käyttää väestöä, vesiongelmia ja ympäristöasioita analyysissaan. Hän aloittaa kiinnostavasti meteoriiteista, siirtyy suurvaltoihin ja sieltä ilmastonmuutokseen.”
Smil edustaa George Friedmanille vastakkaista näkemystä siinä, että hänen maailmanpolitiikan laskelmissaan Yhdysvaltojen hegemonia on hiipumaan päin. Talous ei kanna. Kiina nousee tulevaisuuden taloudellisena, mutta ei poliittisena mahtina. Venäjä ja Japani jäävät vanhenevan väestönsä vangeiksi. Islamilainen maailma on Smilille arvoitus, luultavasti sen epäyhtenäisyys estää kehittymisen vahvaksi tekijäksi maailmanpolitiikassa.
”Olen samaa mieltä Yhdysvaltain hegemonian laskusta, johtuen USA:n sisäisistä heikkouksista ja siitä, että muu maailma vahvistuu”, Korhonen sanoo.
”Ongelma on, että Smil keskittyy vain suurvaltoihin. Missä ovat pienemmät maat? Viidenkymmenen vuoden spektrillä pienetkin voivat päästä pitkälle.”
”Kaiken kaikkiaan Smil listaa kohtalaisen perustellusti trendejä lähtemättä mässäilemään ihmiskunnan tulevaisuudella. Kirja olisi tosin kaivannut tiivistystä. Saman olisi voinut sanoa 150 sivussa.”
Lue lisää:
Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen
Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti