Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Pietari valmistautuu vallanvaihtoon

Pietarin uudet kulissit

Daniil Tsygankov

Pietarin kuvernöörin Valentina Matvijenkon toista kautta ovat leimanneet kunnianhimoiset jättiprojektit. Matvijenko joutuu varautumaan syksyllä erottamisuhkaan, kun presidentti Medvedev vaihtaa yhä useamman alueen johtoon ”modernisaatioon” suuntautuneita talouseksperttejä.

Pietari valmistautuu vallanvaihtoon
Valentina Matvijenko

Neljä vuotta sitten Pietarin ku­vernööri Valentina Matvijen­ko oli poliittisen vaikutusval­tansa huipulla. Vuoden 2006 lopussa silloinen presidentti Vladimir Putin nimitti hänet toiselle kaudelle ku­vernöörinä.

Ensimmäisen kuvernöörikautensa lopulla Matvijenko oli onnistunut väli­aikaisesti sulauttamaan yhteen kaksi kilpailevaa liittoumaa kaupungin hallin­nossa: Matvijenkon oman Komsomol-ryhmittymän, jota johti varakuvernööri ja esikuntapäällikkö Viktor Lobko sekä niin sanotun PSB-fraktion, jota johti talous- ja finanssipiirejä edustavan ryh­mittymän asianhoitaja Mihail Osejevski.

Matvijenkon poliittinen kilpailija oli tuolloin Sergei Moltšanov, jonka arvioi­tiin nousseen varakuvernööriksi kolme vuotta aikaisemmin Putinin tuella. Tämä uhka ei kuitenkaan koskaan konkretisoi­tunut. Moltšanov näytti aluksi haastavan Matvijenkon, mutta lopulta hän pitäytyi tarkkailijan asemaan kahden pääkoaliti­on valtakamppailussa. Moltšanov kes­kittyi lobbaamaan poikansa johtaman LSR Groupin leiriin kuuluvien rakennus­yhtiöiden etuja.

Tuolloin Matvijenko oli niin varma asemastaan, että hän ryhtyi suunnittele­maan Pietarin sulauttamista ympäröivän Leningradin alueen kanssa. Matvijenko sulki korvansa Leningradin alueen ku­vernöörin Valeri Serdjukovin vastustuk­selta, mutta Medvedevin noustua presi­dentiksi Matvijenkon suunnitelmat on työnnetty taka-alalle. Serdjukov on hy­vissä väleissä istuvan presidentin kanssa.

Pietarin poliittinen maantiede

Yhtenäinen Venäjä -puolueen näennäi­sen tuen turvin Matvijenko pärjäsi hyvin Pietarin kaupunginneuvoston vaaleissa maaliskuussa 2007. Yhtenäinen Venäjä ei onnistunut voittamaan enemmistöä neuvoston paikoista johtuen Sergei Mi­ronovin Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen menestyksestä. Tämän seu­rauksena kaupunginneuvosto jäi riippu­vaiseksi kuvernöörin diplomaattisista kyvyistä.

Heti vaalien jälkeen edellä mainitut puolueet varmistivat status quon. Elo­kuusta 2008 lähtien kaupunginneuvos­ton riippuvuus kuvernööristä yhä kasvoi. Neuvosto ei julkisesti kritisoinut toi­meenpanovaltaa sillä perusteella, että käsillä olevan talouskriisin voittaminen vaati yhtenäisyyttä.

Matvijenkon toisen kauden onnistu­misena voidaan pitää valtiollista päätös­tä siirtää Venäjän perustuslakituomiois­tuin Pietariin vuoden 2008 alussa. Pieta­rilaiset ovat pitäneet siirtoa merkkinä siitä, että Pietari saa takaisin osan pää­kaupungin tehtävistä. Tuomioistuin si­joitettiin senaatin ja synodin historialli­seen rakennukseen vastapäätä Vaskirat­sastajan patsasta.

Matvijenkon toisen kauden aikana kaupunginhallinto kärsi vain muutamas­ta suuremmasta kriisistä. Ensimmäinen kriisi syntyi, kun Matvijenko pyrki va­kiinnuttamaan valtansa vuonna 2006. Tuolloin tutkijat ja lehdistö arvelivat, että Matvijenkon Komsomol-ryhmän päävastustajat tukeutuivat PSB-pank­kiin.

Todellisuudessa oppositioryhmä ei edustanut pankkia, vaan Moskovan pie­tarilaistaustaisen eliitin avainhenkilöitä, kuten duuman puheenjohtajaa Boris Gryzlovia ja presidentinhallinnon vara­johtajaa Dmitri Medvedeviä.

Matvijenko tuki vain vastentahtoi­sesti tällaista valtaryhmää. Hän oli tai­puvainen rajoittamaan ”moskoviittien” vaikutusta tarttumalla henkilökohtaises­ti kaikkiin asioihin, jotka Osejevski tai muut ryhmän jäsenet esittelivät. Kuver­nööriltä puuttui kuitenkin taloudellista asiantuntemusta kommentoida käsitel­täviä asioita ja niissä oli paljon sellaista mitä hän ei yksinkertaisesti ymmärtänyt. Tämä ärsytti häntä avoimesti.

Vastustaakseen painostusta Osejevs­ki muodosti samanmielisten kannattaji­en ryhmän, joka näyttäytyi ulkopuolisil­le tarkkailijoille poliittisena liittoumana. Osejevskin tarve kyseiselle ryhmälle lak­kasi kuitenkin niin pian kuin Matvijenko lopetti sekaantumisen hänen työnsä yk­sityiskohtiin. Nyt on selvää, että Osejevs­ki hillitsi tuolloin kunnianhimoaan pyr­kiä kuvernööriksi ja pysytteli mieluum­min uskollisena esimiehelleen.

Avainhenkilöiden nimityksillä kuver­nööri pyrki ensisijaisesti vahvistamaan toisen kautensa alussa asemaansa ylim­pänä tuomarina kaupungin eri poliittis­ten ryhmien välillä.

Matvijenko liukkaalla jäällä

Henkilövaihdosten toinen aalto osui talouskriisin myrskynsilmään helmi­kuussa 2009. Ensin Matvijenko erotti kaksi tärkeää varakuvernööriään, Lob­kon ja Aleksandr Polukejevin. Media selitti tätä siirtoa tarpeella syyttää jota­ maan alhaisimmalle tasolle. Uudeksi ensimmäiseksi varakuvernööriksi nimi­tettiin Aleksandr Vahmistrov. Hän ei tullut Matvijenkon lähipiiristä, vaan oli työskennellyt rakennusalan lobbarina.

Eräät sisäpiiriläiset ovat ehdottaneet, että presidentti Medvedevillä – päinvas­toin kuin pääministeri Putinilla – ei ole erityisiä sympatioita Matvijenkoa koh­taan. He arvelevat, että Medvedev näki­si kuvernöörin paikalla mieluummin Osejevskin.

Ensimmäinen hallinnollinen merkki tästä oli Medvedevin käskykirje vuonna 2008, jossa hän kiitti Osejevskia ”tär­keästä panoksesta valtion suunnitelman toimeenpanossa hallintohenkilöstön ke­hittämiseksi”. Medvedev siis kiitti suo­raan varakuvernööri Osejevskia kuver­nöörin ohi, mikä on hyvin harvinaista Venäjän byrokratiassa.

Tuolloin Matvijenko onnistui vielä tasapainottamaan poliittisen tilanteen. Hän nautti edelleen Putinin luottamusta ja etsi tämän tukea tärkeimmissä rahoi­tuspäätöksissä. Lisäksi Matvijenko sai tukea energiayhtiö Gazpromilta. Ken­ties vastavuoroisesti Matvijenko antoi hyväksyntänsä yhtiön kiistellylle raken­nushankkeelle, Ohta Centerin pilven­piirtäjälle.

Pilvenpiirtäjän on tarkoitus nousta lähes 400 metriin kaupungin historialli­sen siluetin yläpuolelle Nevan oikealle rannalle. Kaupungin rakennusmääräyk­set ovat tähän asti estäneet yli 48 metriä korkeiden rakennusten rakentamisen.

Pietarin älymystöpiirit ovat vastusta­neet hanketta, ja arvostelua ovat esittä­neet kansallisella tasolla myös federaation neuvoston puheenjohtaja Mironov sekä kulttuuriministeri Aleksandr Avde­jev. Unesco on puolestaan viestinyt, että rakennushanke vaarantaisi Pietarin his­toriallisen keskustan aseman maailman­perintökohteena.

Vastustuksesta huolimatta Gazpro­min johtaja Aleksei Miller on ajanut pilvenpiirtäjän rakentamista eteenpäin, mitä ilmeisemmin psykologisista syistä: Miller haluaisi rakentaa kotikaupunkiin­sa jotain suurta.

Uusi kuvernööri Pietariin?

Talouskriisin akuutissa vaiheessa mi­kään ei uhannut Matvijenkon valtaa. Medvedev on kuitenkin eräiden tutkijoi­den mukaan alkanut vaihtaa pitkään istuneita kuvernöörejä. Tämä aalto näyttäisi saavuttaneen Pietarin tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä, jolloin Osejevski nimitettiin ensimmäi­seksi varakuvernööriksi. Osejevskilla on uudessa virassa vaikutusvaltaa useim­piin talouskomiteoihin ja etulyöntiase­ma kamppailussa Pietarin kuvernöörin paikasta.

Tieto Aleksandr Vahmistrovin väis­tymisestä ja Osejevskin nimityksestä uudeksi varakuvernööriksi tuli ilmi juu­ri ennen Pietarin talousfoorumia, jossa Venäjän Sberpankin eli säästöpankin johtaja German Gref ilmoitti pankin si­joittavan seuraavan vuosikymmenen ai­kana 219 miljardia ruplaa Pietarin isoi­hin rakennushankkeisiin.

Summasta on tarkoitus sijoittaa 60 miljardia ruplaa läntisen moottoritien rakentamiseen ja 25 miljardia ruplaa Nevan ali Pietarin keskustassa kulkevaan Orel-tunneliin. ”Tsaarin lahjalta” vaikut­tava tuki annettaisiin halpojen lainojen muodossa. Se vaikuttaa selkeältä tuelta mahdolliselle uudelle kuvernöörille.

Toinen epäsuora merkki Valentina Matvijenkon erottamissuunnitelmista ovat olleet takaiskut hänen poikansa Sergei Matvijenkon liiketoiminnassa. Jo syksyllä 2009 riippumattomat taloustut­kijat alkoivat laatia hinta-arviointia Ser­gei Matvijenkon yrityksistä. Maaliskuun lopussa 2010 Pietarin hallitus viivästytti rakenteilla olevan hallintopalatsin Smol­na-2:n valmistumista vuodesta 2010 vuoteen 2014.

Sergei Matvijenko hallinnoi hallinto­palatsia rakentavia yrityksiä, ja hallinto­palatsin valmistuminen takaisi hänelle hyvät tulot. Heinäkuun alussa 2010 Ser­gei Matvijenko erosi Sankt-Peterburg-pankin varajohtajan tehtävistä. Pankki on ollut kaupunginhallinnon tärkeä tukija.

Kuvernööri Matvijenko on nyt lä­hempänä kuvernöörikautensa päättymis­tä kuin koskaan aiemmin. Ei ole mahdo­tonta, että Pietarissa tapahtuu vallanvaih­to jo syys-lokakuussa, jolloin Matvijenko joutuisi eroamaan ennenaikaisesti.

Uusi kuvernööri ehtisi istua virassa noin vuoden ennen Pietarin kaupungin­duuman ja Venäjän duuman vaaleja. Molemmat vaalit järjestetään oletetta­vasti lokakuussa 2011. Uusi kuvernööri on vastuussa Yhtenäisen Venäjän hyvistä vaalituloksista Pietarissa.

 

Kirjoittaja johtaa Center for Program and Policy Evaluation -tutkimuslaitosta Moskovassa

Suomennos ja toimitustyö: Natalia Deviatkina ja Ville Ropponen

 
Ulkopolitiikka 3/2010

Suomi on huipulla

Teija Tiilikainen

"Venäjällä käytetään isoja työkaluja"

Niina Sarkonen

Kiina-ilmiö iski Länsirannalle

Martina Ahola

Länsirannikon pehkua

Joonas Pörsti

USA pitää kiinni opiskelijoista

Martina Ahola

Pietari valmistautuu vallanvaihtoon

Daniil Tsygankov

Suurten suunnitelmien kaupunki

Daniil Tsygankov

Kuvernöörien vaihtoviikot

Joonas Pörsti

Venäjä yrittää loikata nopealle raiteelle

Katri Pynnöniemi

Uuden yhteistyön avaimet Itämerellä

Fjodor Lukjanov

Kruunu pärjää omillaan

Juhana Vartiainen

Israelin siirtokunnat rauhan esteenä

Olli Ruohomäki

Lähi-itä katsoo nyt Turkkiin

Johanna Nykänen

Ryhmäkuria ja ihmisoikeuksia

Sirpa Nyberg

Diplomatia 2.0

Martina Ahola

Verkkotunnusten valtiaat

Yrjö Länsipuro

Gayle Lemmon: Naisten perustamat yritykset muuttavat yhteiskuntaa

Martina Ahola

Kolonialistiset rajat murtuvat Sudanissa

Pasi Nokelainen

Uuden energiatalouden kynnyksellä

Thomas Spencer

Kirjavieras: Itsetunnon kohennusta eurooppalaisille

Joonas Pörsti

Kirjatutka: Euroopan kokaiinihimo koukuttaa Afrikkaa

Kukka-Maria Kuisma

Kirjatutka: Ruotsille rohkeampaa peliä EU-kentällä

Kaisa Korhonen

Kirjatutka: Avun imperatiivi

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Pysyvästi paossa

Satu Nieminen

Kirjatutka: Verkostot kutovat tulevaisuutta

Ulla Anttila

Kirjatutka: Kapina Meksikossa

Pekka Wahlstedt

Afganistanin sodan pojankasvot

Noora Kotilainen

Obaman toivo muuttui tragediaksi

Markku Ruotsila

Pelkona Pandoran lippaan aukaisu

Pasi Nokelainen

Suomalaisten uusi työkenttä?

Pasi Nokelainen

Sisäisiä ja ulkoisia voimia

Pasi Nokelainen