Kirjatutka: Ruotsille rohkeampaa peliä EU-kentällä
Europeiseringen av Sverige. Demokratirådets rapport 2010 (Jonas Tallberg, Nicholas Aylott, Carl Fredrik Bergström, Åsa Casula Vifell ja Joakim Palme). SNS Förlag 2010, 164 s.
Ruotsi on ollut Suomen tavoin Euroopan unionin jäsen 15 vuotta. Nämä eurooppalaistumisen vuodet ovat jättäneet jälkeensä tarpeen päivittää kansallista poliittista järjestelmää, arvioi Studieförbundet Näringsliv och Samhälle (SNS) -tutkimusverkosto tämänvuotisessa raportissaan. Viisihenkinen demokratianeuvosto esittää maalleen myös toiveen aktiivisemmasta EU-politiikasta.
Lopputulos ansaitsee tulla esitellyksi myös Ruotsin rajojen ulkopuolella: helposti lähestyttävä ja eteenpäin katsova analyysi Europeiseringen av Sverige innostaa vertailemaan Ruotsin tilannetta muihin EU-maihin. Myös EU-Suomessa olisi syytä pohtia, mikä on eurooppalaistuneen Suomen demokratian tai hyvinvointiyhteiskunnan tila. Varsinkin kun sekä meillä että Ruotsissa EU-jäsenyyteen liitettiin niin paljon odotuksia ja uhkakuvia.
Demokratianeuvosto on parhaimmillaan juuri pyrkiessään purkamaan niitä uhkakuvia, joita Euroopan integraatioon liitettiin EU-jäsenyydestä päätettäessä. Esimerkiksi Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan malli (tai pohjoismainen malli) nähtiin laajalti suojelukohteena, jonka ei haluttu vahvasti eurooppalaistuvan. Raportin mukaan näin ei ole käynytkään, sillä Euroopan maiden sosiaalidemokraattiset, liberaalit ja konservatiiviset sosiaalipolitiikan mallit eivät ole yhdenmukaistuneet.
Sitä vastoin työmarkkinapolitiikan korporatiivinen malli on joutunut EU-Ruotsissa ristituleen, kuten EU-tuomioistuimessa kuultavana ollut Vaxholmin tapaus osoittaa. Tässä työmarkkinakonfliktissa ruotsalaisen rakennusalan ammattiliiton katsottiin kohdistaneen suhteettomia työtaistelutoimenpiteitä latvialaisyritykseen, joka oli maksanut työntekijöilleen Ruotsin työehtosopimuksia alempia palkkoja.
Ruotsalainen tutkijaryhmä muistuttaa kuitenkin, ettei EU-jäsenyyden vaikutuksia pysty aina selvästi erottamaan siitä, miten globalisaatio, taloussuhdanteet tai puoluepolitiikan voimasuhteet ovat kulloinkin vaikuttaneet kansalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi sosiaalipolitiikassa EU:n vaikutus on pitkään ollut heikkoa etenkin verrattuna talouden integraation vaikutuksiin.
EU 2020 -agenda on vahvistanut sosiaalipolitiikan painoarvoa Brysselissä. Ruotsilla olisi paljon annettavaa EU:n yhteiskuntapolitiikkaa muokkaavissa kysymyksissä, ja hyökkäävämpi EU-strategia olisikin kirjoittajien mukaan toivottava. Raportissa uusista sosiaalipolitiikan avoimista kohdista mainitaan mielenkiintoisena esimerkkinä ristiriita kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän ja vapaan Euroopan-laajuisen liikkuvuuden välillä.
Kansallisten mallien vienti EU:hun vaatii vahvan kansallisen itsetunnon lisäksi itsekriittisyyttä. Raportin kirjoittajille rakentava arvostelu ei tuota ongelmia. Heidän mielestään EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole nähty riittävän laaja-alaisesti. Liian moni Ruotsin poliitikoista, virkamiehistä, puolueista ja ennen kaikkea kansalaisista joko vähättelee EU-jäsenyyden vaikutuksia tai kuvaa ne yksinomaan kielteisessä valossa.
Kirjoittajien mukaan EU on osa Ruotsin arkipäivää: ja/nej till EU -keskustelu on aikansa elänyttä, eikä kuulumista Euroopan unioniin sinänsä ole tarpeen arvottaa. EU-jäsenyyden myönteiset ja kielteiset vaikutukset on sen sijaan syytä nähdä tapauskohtaisina. Tämä olisi hyvä lähtökohta myös Suomessa, kun poliittista järjestelmäämme ja EU-strategiaamme seuraavan kerran päivitetään.
Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija.
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää