Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Verkostot kutovat tulevaisuutta

Manuel Castells: Communication power. Oxford University Press 2009, 608 s.

Ulla Anttila


Verkostoista on tullut muotitermi, jolla selitetään uuden vuosituhannen todellisuutta. Tunnettu yhteiskuntatietei­lijä Manuel Castells nivoo paikalliset ja globaalit verkostot yhteen ja hahmotte­lee niiden yhteyksiä internet-ajan mediaan.

Verkostot määritellään teoksessa kommunikatiivisiksi rakenteiksi ja toi­mintamalliksi, joissa ihmiset ja teknolo­gia kohtaavat. Castells pohtii kommuni­katiivisia rakenteita miltei 600 sivun verran ahkeroiden teoriasta ja esimer­keistä värikkään mosaiikin. Ne, jotka miettivät internetin, tiedotusvälineiden ja politiikan trendejä, löytävät kirjasta kiinnostavaa luettavaa.

Informaatioteknologian kehittymi­sen myötä kaikkialle levittäytyneitä verkostoja on mahdoton ohittaa. Ne edustavat joustavuutta, joka mahdollis­taa organisaatioiden laajenemisen ja supistumisen. Castellsin mukaan ver­kostomaailman arvot määrittyvät yh­teiskunnan hallitsevien instituutioiden linjausten mukaisesti. Valta perustuu kommunikaation ja informaation hal­lintaan.

Vaikka vallan sotilaalliset, poliittiset ja taloudelliset lähteet eivät ole juuri muuttuneet, verkostotodellisuus muo­vaa niiden ilmenemistä. Verkostoitumi­nen korostuu tiedotusvälineissä, jotka etsivät uusia yhteistyömalleja pysyäk­seen hengissä, samalla kun niiden omis­tus keskittyy.

Kirjassa tunnustetaan suurten media­mahtien merkitys mielipiteiden muokkauk­sessa. Herkullisimmat esimerkit Castells hakee Yhdysvalloista. Kommunikaatio­valta tarkoittaa julkisen mielipiteen sää­telyä ja muokkaamista. George W. Bushin hallinto onnistui tässä taitavasti ainakin kerran: Irakin sodan perustelut meneil­lään olevista joukkotuhoasehankkeista ja Saddam Husseinin yhteyksistä al- Qaidaan upposivat amerikkalaiseen ylei­söön. Kesällä 2003 kaksi kolmesta ame­rikkalaisesta uskoi Irakin joukkotuho­aseisiin ja puolet sen al-Qaida-yhteyk­siin, vaikka nämä perustelut Irakin sodalle eivät lopulta pitäneet paikkaansa.

Media välitti siis kyseiset Bushin hallinnon väitteet varsin kritiikittömästi eteenpäin ja mielipiteet muokkautuivat sen mukaisesti.

Toinen esimerkki, joka puolestaan kuvaa verkostojen voimaa, on Barack Obaman presidentinvaalikampanja, jossa internetillä oli huomattava vaikutus. Cas­tellsin mukaan tiedotusvälineiden ja inter­netin vuorovaikutus on nouseva trendi. Median muutokset vaikuttavat politiik­kaan, mikä näkyy muun muassa henkilöi­tymisenä ja skandaaliherkkyytenä.

Mediavaikuttajat ovat globaalin markkinatalouden ytimessä monellakin tapaa. Vaikka digitaalinen tiedonvälitys antaa yksittäisellekin ihmiselle mahdol­lisuuden siirtää tietoa nopeasti laajoille joukoille ilman toimitusten sensuuria, media määrittää yhä ihmisten tiedon­saantia.

Monien valtioiden pyrkimys lieven­tää median säätelyä tukee tiedonkulun vapautumista. Kiinassa ja Venäjällä me­dian toimintaa rajoitetaan tunnetusti monin tavoin. Venäjällä valtaosan TV- ja radiokanavista omistaa valtio, mikä vai­kuttaa uutisten sävyyn ja sisältöihin lä­hinnä itsesensuurin muodossa.

Kiinassa kontrollilla on pitkät perin­teet. Nettisensuurista huolimatta valta­osa kiinalaisista on tyytyväisiä maansa kehitykseen. Castells arvioi, että Venäjä saattaa myöhemmin opiskella Kiinan oppeja nettisensuurista.

Kirjan keskeinen teesi on, että valta­rakenteet muovautuvat ihmisten mielis­sä. Castellsin ajatus, että kansalaisyhteis­kunta voi uudistaa demokratian muotoja kommunikaatioverkostojen kautta sekä globaalisti että paikallisesti, on pohdin­nan arvoinen.


 
Ulkopolitiikka 3/2010

Suomi on huipulla

Teija Tiilikainen

"Venäjällä käytetään isoja työkaluja"

Niina Sarkonen

Kiina-ilmiö iski Länsirannalle

Martina Ahola

Länsirannikon pehkua

Joonas Pörsti

USA pitää kiinni opiskelijoista

Martina Ahola

Pietari valmistautuu vallanvaihtoon

Daniil Tsygankov

Suurten suunnitelmien kaupunki

Daniil Tsygankov

Kuvernöörien vaihtoviikot

Joonas Pörsti

Venäjä yrittää loikata nopealle raiteelle

Katri Pynnöniemi

Uuden yhteistyön avaimet Itämerellä

Fjodor Lukjanov

Kruunu pärjää omillaan

Juhana Vartiainen

Israelin siirtokunnat rauhan esteenä

Olli Ruohomäki

Lähi-itä katsoo nyt Turkkiin

Johanna Nykänen

Ryhmäkuria ja ihmisoikeuksia

Sirpa Nyberg

Diplomatia 2.0

Martina Ahola

Verkkotunnusten valtiaat

Yrjö Länsipuro

Gayle Lemmon: Naisten perustamat yritykset muuttavat yhteiskuntaa

Martina Ahola

Kolonialistiset rajat murtuvat Sudanissa

Pasi Nokelainen

Uuden energiatalouden kynnyksellä

Thomas Spencer

Kirjavieras: Itsetunnon kohennusta eurooppalaisille

Joonas Pörsti

Kirjatutka: Euroopan kokaiinihimo koukuttaa Afrikkaa

Kukka-Maria Kuisma

Kirjatutka: Ruotsille rohkeampaa peliä EU-kentällä

Kaisa Korhonen

Kirjatutka: Avun imperatiivi

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Pysyvästi paossa

Satu Nieminen

Kirjatutka: Verkostot kutovat tulevaisuutta

Ulla Anttila

Kirjatutka: Kapina Meksikossa

Pekka Wahlstedt

Afganistanin sodan pojankasvot

Noora Kotilainen

Obaman toivo muuttui tragediaksi

Markku Ruotsila

Pelkona Pandoran lippaan aukaisu

Pasi Nokelainen

Suomalaisten uusi työkenttä?

Pasi Nokelainen

Sisäisiä ja ulkoisia voimia

Pasi Nokelainen