Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Kapina Meksikossa

Diana Denham ja C. A. S. A. Collective (toim.): Tavallisten ihmisten kapina. Like 2010, 174 s.

Pekka Wahlstedt


Tavallisten ihmisten kapina kertoo meksikolaisen Oaxacan kaupungin kansannoususta, joka sai alkunsa opet­tajien lakosta. Teos ilmestyi jo neljä vuotta sitten, mutta kuin kohtalon sane­lemana se suomennettiin vähän ennen kuin ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkola surmattiin viime keväänä samassa kau­pungissa. Teos tarjoaa siten laajemman taustan äskettäisille tapahtumille.

Kirja vie lukijansa keskelle tavallis­ten ihmisten ja korruptoituneen hallituk­sen välistä veristä yhteenottoa. Koke­muksistaan kertovat kapinaan osallistu­neet ihmiset eri yhteiskuntaluokista. Ääneen pääsevät muun muassa opettaja, isoisoäiti, kotiapulainen, toimittaja ja jopa pieni poika.

Meksiko on jakautunut jyrkästi kah­tia siitä lähtien, kun eurooppalaiset löytöretkeilijät valtasivat maan ja alisti­vat intiaanit orjikseen. Valtaa pitää eliit­ti, joka koostuu valkoihoisista ja heille myötämielisistä alkuperäisasukkaiden jälkeläisistä, mutta suurin osa kansasta elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Koulu­tus on kehnoa ja iso osa ihmisistä on lukutaidotonta. Epäkohdista vaikeneva media on vallanpitäjien talutusnuorassa, ja turistiteollisuus kiillotettuine kulissei­neen kukoistaa. Suurin osa luonnonrik­kauksista on ulkomaalaisten sijoittajien hallinnassa.

Tavallisten ihmisten kapina alkoi kesällä 2006 koulutuksen surkeaan ti­laan kyllästyneiden opettajien perintei­sestä istumalakosta. Koulurakennukset ovat ränsistyneitä, tervedenhuolto olema­tonta, oppilaat aliravittuja, alkuperäis­kielisiä kirjoja ei ole, opettajia on vähän ja palkat pieniä. Kyynelkaasulla, pam­puilla ja kivääreillä varustetut poliisit yrittivät vaientaa vastarinnan. Väkivalta sai järkyttyneet kaupunkilaiset liikkeelle. Muutamassa tunnissa opettajien lakko laajeni kansanliikkeeksi, joka otti kau­pungin hallintaansa.

Yhteiseen rintamaan liittyneet naiset onnistuivat paistokasaria rummuttavan 77-vuotiaan johdolla valtaamaan jopa tv-studion. Suorassa lähetyksessä puhu­nut isoisoäiti tuomitsi hallituksen ja sen väärinkäytökset. Poliisit ja sotilaat iski­vät odotetusti takaisin ja moni sai sur­mansa, myös yhdysvaltalainen toimitta­ja Brad Will. Paikallista leipuria syytet­tiin toimittajan murhasta, vaikka 70 silminnäkijää oli toista mieltä. Monet kapinalliset saivat vankilatuomion, jois­ta pisin oli 112 vuotta ja lyhyimmät 31 vuotta.

Tavallisten ihmisten oma hallinto Oaxacassa kesti viisi kuukautta. Lyhyt­kin periodi ehti valaa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen, ja kylissä ihmiset aktivoi­tuivat ja tulivat tietoisiksi suoran toimin­nan mahdollisuuksista.

Tavallisten ihmisten kapina antaa varsin synkän kuvan Meksikosta, toises­ta näkökulmasta asiat voisivat näyttää toisenlaisilta. Kirja kuvaa, mihin kylty­mätön ahneus ja omanvoitonpyynti voi­vat yltää, kun olosuhteet ovat otolliset. Kehitysmaissa ihmisten oikeuksia on helpompi polkea kuin Euroopassa, kun sekä tiedollinen sivistys että aineelliset resurssit ovat retuperällä. On kuitenkin huomionarvoista, että paikalliset ihmiset puhuvat kirjassa omalla äänellään sen sijaan että puheenvuoro olisi eurooppa­laisilla tutkijoilla, virkamiehillä tai polii­tikoilla. Juuri tästä syystä kirja on tar­peellista luettavaa.

Tavallisten ihmisten esittämät vaati­mukset ovat varsin kohtuullisia ja kuun­telemisen arvoisia. He eivät halua isoja autoja ja komeita asuntoja ja muita ylellisyyksiä, vaan tyytyvät kohtuulliseen ympäristöä kunnioittavaan elämänta­paan. Tavalliset meksikolaiset haluavat kuitenkin määritellä itse hyvän elämän edellytykset: Talouden tulisi palvella ih­misiä ja ihmisten vaalia yhteisöllisyyttä. Ihmisyhteisöjen on elettävä sopusoinnus­sa äiti Maan kanssa.

Tämän pitäisi olla myös sivistynei­syydellään ja edistyneisyydellään ylpei­levien läntisten demokratioiden korkein päämäärä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 
Ulkopolitiikka 3/2010

Suomi on huipulla

Teija Tiilikainen

"Venäjällä käytetään isoja työkaluja"

Niina Sarkonen

Kiina-ilmiö iski Länsirannalle

Martina Ahola

Länsirannikon pehkua

Joonas Pörsti

USA pitää kiinni opiskelijoista

Martina Ahola

Pietari valmistautuu vallanvaihtoon

Daniil Tsygankov

Suurten suunnitelmien kaupunki

Daniil Tsygankov

Kuvernöörien vaihtoviikot

Joonas Pörsti

Venäjä yrittää loikata nopealle raiteelle

Katri Pynnöniemi

Uuden yhteistyön avaimet Itämerellä

Fjodor Lukjanov

Kruunu pärjää omillaan

Juhana Vartiainen

Israelin siirtokunnat rauhan esteenä

Olli Ruohomäki

Lähi-itä katsoo nyt Turkkiin

Johanna Nykänen

Ryhmäkuria ja ihmisoikeuksia

Sirpa Nyberg

Diplomatia 2.0

Martina Ahola

Verkkotunnusten valtiaat

Yrjö Länsipuro

Gayle Lemmon: Naisten perustamat yritykset muuttavat yhteiskuntaa

Martina Ahola

Kolonialistiset rajat murtuvat Sudanissa

Pasi Nokelainen

Uuden energiatalouden kynnyksellä

Thomas Spencer

Kirjavieras: Itsetunnon kohennusta eurooppalaisille

Joonas Pörsti

Kirjatutka: Euroopan kokaiinihimo koukuttaa Afrikkaa

Kukka-Maria Kuisma

Kirjatutka: Ruotsille rohkeampaa peliä EU-kentällä

Kaisa Korhonen

Kirjatutka: Avun imperatiivi

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Pysyvästi paossa

Satu Nieminen

Kirjatutka: Verkostot kutovat tulevaisuutta

Ulla Anttila

Kirjatutka: Kapina Meksikossa

Pekka Wahlstedt

Afganistanin sodan pojankasvot

Noora Kotilainen

Obaman toivo muuttui tragediaksi

Markku Ruotsila

Pelkona Pandoran lippaan aukaisu

Pasi Nokelainen

Suomalaisten uusi työkenttä?

Pasi Nokelainen

Sisäisiä ja ulkoisia voimia

Pasi Nokelainen