Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Pikatie Kiinaan

Maailma palasina

Martina Ahola


Atlantilta Jäämeren kautta Beringinsalmeen ja Tyynelle valtamerelle kulkeva reitti eli Koillisväylä on avautumassa merikuljetuksille ilmaston lämpenemisen seurauksena. Suezin kanava saa silloin vakavasti otettavan kilpailijan.

Iso askel Koillisväylän valloittamiseksi otettiin syksyllä, kun Venäjän valtion omistaman Sovkomflot-varustamon supertankkeri kuljetti 70 000 tonnia polttoainetta Murmanskista Kiinan Ningboon 22 päivässä. Se on puolet nopeammin kuin eteläistä reittiä pitkin.

Jo vuotta aiemmin kaksi saksalaisalusta vei samaa reittiä Kaukoitään noin 3500 tonnin rakennustarvikelastit. Kyseessä olivat ensimmäiset eurooppalaiset kauppa-alukset, jotka kulkivat Koillisväylän ilman jäänmurtajia.
Asiantuntija-arvioiden mukaan pohjoinen reitti saattaisi tulla neljä kertaa halvemmaksi kuin Lähi-idän kautta kulkeva meritie Kiinaan, kun mittareina käytetään polttoaineen kulutusta ja matka-aikaa. Lisäksi kauppalaivat välttyisivät Afrikan rannikon merirosvoilta, jotka vaikeuttavat tankkausta.

Vaikka etenkin kesäjäämassa on supistunut tasaisesti, reitillä tarvitaan voimakkaita jäänmurtajia suurimman osan vuodesta. Tämä tarjoaa Venäjälle hyvän ansaintamahdollisuuden. Jäänmurtajat ja ohjauspalvelut ovat välttämättömiä pohjoisen vaarallisilla vesillä.

”Uskomme, että pohjoista meritietä pääsee kulkemaan viidestä kuuteen kuukautta vuodessa”, Sovkomflotin toimitusjohtaja Sergei Frank sanoi syksyllä BBC:n haastattelussa. Eräät tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2030 reitillä ei ole kesäisin lainkaan jäätä.

 
Ulkopolitiikka 4/2010

Pääministerin EU-politiikka

Teija Tiilikainen

"Suomi otti paikkansa EU:n ytimessä"

Matti Remes

Kirjatutka: Vastuun harmaalla vyöhykkeellä

Teija Tiilikainen

Rakkaudesta metsään

Joonas Pörsti

Pikatie Kiinaan

Martina Ahola

Kielipeliä Alpeilla

Martina Ahola

Tulkinnat ohjaavat arktista geopolitiikkaa

Sami Moisio

Arktinen alue politisoitui uudelleen

Justiina Dahl

Suomi tukeutuu Arktiseen neuvostoon

Martina Ahola

Venäjä tarvitsee merenalaista kaasua

Tiina Kirkas

Norja katsoo pohjoiseen

Joonas Pörsti

Liuskekaasu sekoitti energiapelin

Antti Kivimäki

Ilmastonmuutoksen torjuja vai kiihdyttäjä?

Antti Kivimäki

Afganistan on jaettu maa

Joonas Pörsti

Politiikan trendikäs Pohjola

Kaisa Korhonen

Valtionrakennusta tyhjän päällä

Salla Nazarenko

Lohikäärmeen kolme neulansilmää

Ralf Lillbacka

Kansalaistoimintaa vihrein tunnuksin

Ari Ihander

Ydinaseiden valvonta kaipaa isoa remonttia

Martina Ahola

Kohti Yhdysvaltain vai Ranskan mallia?

Teija Tiilikainen

EU: n ulkosuhde-uudistus voi jäädä hampaattomaksi

Anna-Karin Friis

Afrikan aika on edessä

Olai Voionmaa ja Lauri Tähtinen

Islamistirap aseena uskonsodassa

Ilmari Käihkö

Ratkaisu Niilillä

Timo Behr

Afganistanin sodan pojankasvot

Noora Kotilainen

Kirjavieras: Irrallaan yhteiskunnasta

Martina Ahola

Kirjatutka: Pelko on kuin halla

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Oikeistopopulismin yliote

Kaisa Korhonen

Kirjatutka: Islamistien oppi-isä

Janne Hopsu

Kirjatutka: Niukkuuden ulkopolitiikkaa

Jyrki Ruohomäki

Kirjatutka: Huumesotaa ja uppoavia eskimokyliä

Jani Saxell

Kirjatutka: Valtionyhtiöt politiikan välineinä

Lauri Tähtinen

Kenraalien terassilla

Lauri Voionmaa

Kirjatutka: Salaliittoteoria muovaa historiaa

Vadim Kononenko

Wikileaks herätti nukkuvan leijonan

Vilho Harle

Kiinassa kymmeniä miljoonia ympäristöpakolaisia

Ralf Lillbacka