Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Norja katsoo pohjoiseen

Energian uusi maantiede

Norjan ja Venäjän yhteistyö voi lisääntyä Barentsinmerellä, sanoo Norjan turvallisuuspolitiikan tutkimuslaitoksen IFS : n tutkija Kristine Offerdal.

Norjan ja Venäjän välillä solmittiin syyskuussa sopimus rajalinjasta Barentsinmerellä 40 vuotta kestäneiden erimielisyyksien jälkeen. Sopimus saattaa avata maille huomattavia uusia öljyn ja kaasunporausalueita hyödynnettäväksi.

Sopimuksen merkitys on suuri Norjalle, jonka energiavarat Pohjanmerellä ovat ehtymässä. Sopimus voi myös tiivistää maiden välistä energiayhteistyötä.

”Tapa, millä kiista ratkaistiin, osoittaa, että molemmat maat ovat sitoutuneet kansainväliseen oikeuteen”, sanoo Norjan turvallisuuspolitiikan tutkimuslaitoksen
IFS : n tutkija Kristine Offerdal.

YK : n merioikeussopimuksen mukaan maiden on sovittava rajasta keskenään, jos niillä on päällekkäisiä aluevaatimuksia merellä eikä rajalinjaa voida vetää teknisesti mannerjalustan perusteella.

Offerdal tulkitsee, että Jäämeren rantavaltioiden tiiviimpi keskinäinen yhteistyö on yleisemminkin osoitus halusta varmistaa, että ne kaikki ovat sitoutuneet tähän ”merten perustuslaiksi” kutsuttuun YK-sopimukseen.

Jäämeren viisi rantavaltiota ovat kokoontuneet viime vuosina kahdesti keskenään ilman muita Arktisen neuvoston osapuolia.

”On tietysti avoin kysymys, järjestetäänkö vastaavia viiden rantavaltion A5-kokouksia myös jatkossa”, Offerdal sanoo.

”Norjan kannalta A5 ei välttämättä ole foorumi, jota se haluaa vahvistaa tai institutionalisoida. Norja painottaa paljon Arktisen neuvoston merkitystä sekä kahdenvälisiä neuvotteluja muiden rantavaltioiden, etenkin Venäjän kanssa.”

Norja valmistelee parhaillaan uutta arktisen alueen strategiaa, joka on määrä julkistaa ensi keväänä. Ulkopoliittisesti Offerdal ei odota siltä uusia avauksia. Sisäpolitiikassa on sen sijaan voimakastakin ristivetoa arktisten alueiden kehittämisestä.

Hallituksen on ratkaistava erilaisia odotuksia kalastuksen, raaka-ainevarojen hyödyntämisen ja arktisen alueen suojelemisen välillä. Arktisen merijään sulamiseen liittyy ristiriita, jonka ytimessä on Norjan kansallisvarallisuuden lähde. Öljyn- ja kaasunporaus voidaan nähdä syynä ilmastonmuutokseen, mutta samaan aikaan se hyötyy merijään sulamisesta.

Uudistuksia Arktiseen neuvostoon

Norjan ulkoministeriössä pohditaan parhaillaan, pitäisikö Arktista neuvostoa uudistaa tilanteessa, jossa arktiseen alueeseen kohdistuu entistä suurempia muutoksia ja odotuksia. Norjan hallituksen mielestä nykyiset instituutiot ovat kuitenkin riittäviä eikä uusia hallinnan muotoja tarvita.

”Uutta Etelämannersopimuksen kaltaista asiakirjaa ei nähdä tarpeelliseksi arktiselle alueelle”, Offerdal sanoo.

Kun Venäjän kanssa tehty sopimus Barentsinmeren rajalinjasta astuu voimaan, Norjalla ei ole enää avoimia rajakysymyksiä pohjoisilla merialueilla. Norja jätti vuonna 2006 omat aluevaatimuksensa YK : n toimikunnalle, joka ratkaisee mannerjalustan rajaamista käsittelevät tekniset kysymykset. Norjan vaatimukset menivät lähes sellaisenaan läpi.

Sen sijaan Venäjä, Kanada ja Tanska saattavat vielä esittää päällekkäisiä vaatimuksia Pohjoisnapaa ympäröiviin merialueisiin.

”Norjassa on käyty julkista keskustelua, onko maiden välille odotettavissa kilpailujuoksu pohjoisista alueista, mutta alarmistiset äänenpainot ovat jääneet vähemmistöön. Etenkin tutkijat korostavat, että konfliktin mahdollisuus jää taustalle, kun erimielisyydet voidaan ratkaista sopimusten avulla.”