Jaakko Iloniemi muistelee ulkopolitiikan tärkeitä käännekohtia.
1958 Yöpakkaset
”Yöpakkaset ja vuoden 1961 noottikriisi vaikuttivat koko sen ystäväpiirin ajatteluun, jossa silloin liikuin. Tilannetta mietittiin Paasikivi-seurassa, jota olin mukana perustamassa vuonna 1958.”
1961 Kuuban ohjuskriisi
”Kriisi sai hyvin valppaiksi ja huolestuneiksi kaikki ne ihmiset, jotka ajattelivat ulkopolitiikkaa muutenkin kuin viran puolesta.”
1963 Kennedyn murha
”Satuin olemaan New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa ja katselin amerikkalaisten reaktioita paikan päällä. Tilanteesta on jäänyt mieleen eräänlainen neuvottomuus, joka vallitsi vähän aikaa.”
”Varapresidentti Lyndon B. Johnsoniin ei suhtauduttu kovin suurella arvostuksella silloin. Kennedylla oli ollut sädekehä päänsä päällä jo ennen kuolemaansa.”
1968 Prahan miehitys
”Miehitystä seuraavana päivänä oli vastaanotto Romanian lähetystössä. Romania ei osallistunut miehityspuuhaan, ja oli eräänlainen hiljainen vastalause mennä Romanian lähetystöön.”
”Ovensuussa näin silloisen SKDL:n taloudenhoitajan. Hän kertoi sanoneensa vastaanotolla DDR:n sotilasasiamiehelle ja tämän avustajille: ’Kyllä se on hyvä, että olette tässä mukana, teillä kun on kokemusta Prahan miehityksestä’.”
”Tämä osoittaa, minkälaisia tunnelmat olivat. Ihmiset menettivät kokonaan normaalit käyttäytymismallinsa vähäksi aikaa.”
1975 Etyk-huippukokous
Ulkoministeriön virkamiehet saivat ponnistella, jotta suomalaiset poliitikot eivät olisi ryhtyneet sooloilemaan kesken huippukokouksen valmistelun. ”Monella oli kiusaus sanoa asiasta jotakin omintakeista, ja tässä piti pitää kieli niin keskellä suuta kuin mahdollista. Se oli monelle poliitikolle ylivoimaista.”
1977 Suurlähettilääksi Washingtoniin
Suurlähettiläskauden tärkeimpiä tapahtumia oli Yhdysvaltain Teheranin-lähetystön miehitys. ” Se oli ensisijainen syy siihen, ettei Jimmy Carter tullut uudelleenvalituksi.”
1985 Mihail Gorbatšov
”Maaliskuussa Andrei Gromyko esitteli Mihail Gorbatšovin: hänellä on suloinen hymy, mutta teräksiset hampaat. Gromyko taisi erehtyä hampaiden lajissa.”
1990 Kohti EU-jäsenyyttä
”Itävallan ratkaisu oli silloin ilmassa, ja heti syksyllä Ruotsi ilmoitti budjettineuvotteluiden yhteydessä aloittavansa neuvottelut. Se herätti lopulta keskustelun myös Suomessa. Silloin myös Norja oli menossa mukaan, ja me olimme jäämässä rannalle sekä ryhmässä puolueettomat että ryhmässä Pohjoismaat.”
”Elinkeinoelämän valtuuskunnassa Evassa teimme hyvin paljon työtä, voisi sanoa propagandatyötä jäsenyyden puolesta.”
1991 Neuvostoliitto hajosi
”Se oli suorastaan uskomaton taitekohta. Minulta kysyttiin Yleisradion haastattelussa, näinkö ennalta sen, että Neuvostoliitto hajoaisi. Minä vastasin, että minulla oli aivan liian perusteelliset tiedot uskaltaakseni kuvitella mitään niin järjetöntä.”
”On hyvä muistaa, että kun Berliinin muurista oli jo päästy läpi, seuraavan vuoden tammikuussa Helmut Kohl ilmoitti, että tämä johtaa Saksan yhdistymiseen, kenties jo kymmenessä vuodessa. Kymmenen kuukauden päästä Saksa oli yhdistynyt. Että se johtaisi myös Neuvostoliiton hajoamiseen, ei sellaisia spekulaatioita ollut monellakaan.”
1990-luvun alun lama
”Suomen tulevaisuus näytti huonolta. Evassa pohdimme, miten elinkeinorakenteen tulisi uudistua, kun se ei voi enää nojata suhteellisen edulliseen neuvostokauppaan. Juuri tähän saumaan tuli Nokian ja elektroniikkateollisuuden alkava nousu, joka vahvisti tulevaisuudenuskoa.
Lue lisää:
Oskari Eronen, Jari Mustonen, Markus Peltola