Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Islamin vastainen populismi etenee Hollannissa

Niina Sarkonen

Vapauspuolue on vahvassa nosteessa maalis­kuun aluevaaleissa.

Johns Hopkins -yliopistossa työsken­televä tutkija Saskia van Genugten pitää Hollannin tämänvuotisia maa­liskuun aluevaaleja poikkeuksellisesti yhtä tärkeinä kuin parlamenttivaaleja. Aluehallitukset valitsevat maan senaatin toukokuussa.

”Kristillisdemokraattien (CDA) ja liberaalien (VVD) muodostamalla vä­hemmistöhallituksella on senaatissa tällä hetkellä vähän kannatusta, eikä hallitusta tukevalla Vapauspuolueella ole siellä lain­kaanpaikkoja. Jos hallitus aikoo saada läpi suunnittelemaansa lainsäädäntöä, sen on kasvatettava läsnäoloaan senaatissa huomattavasti”, van Genugten kertoo.

Hollannin hallitus aikoo soveltaa markkinamekanismien käyttöä terveys- ja koulutussektorille, lisätä ydinvoimaa ja rajoittaa työperäistä siirtolaisuutta. Maahanmuuttajalta voitaisiin hallituk­sen ehdotuksen mukaan poistaa sosiaalietuudet, jos hänen työttömyytensä ar­vioidaan johtuvan pukeutumisesta tai kulttuurisista tavoista. Myös burkhan kieltoa suunnitellaan.

Oikeistolla menee lujaa. Geert Wil­dersin johtama populistinen Vapauspuo­lue kiilasi viime kesäkuun parlamentti­vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien ohi. Puolue keräsi vaaleissa 15,5 prosentin kannatuksen ja on kasvattanut sen jäl­keen yhä suosiotaan. Siitä on tulossa hy­vää vauhtia maan toiseksi suurin puolue. Puikoissa säilynevät liberaalit (VVD).

Populistiset puolueet ovat pärjän­neet liberaalina pidetyssä Hollannis­sa erinomaisesti sitten Pim Fortuynin LPF-puolueen dramaattisen vaalivoiton 2002. Kuusi päivää ennen vaaleja mur­hattu Fortuyn kannatti maahanmuuton rajoittamista ja kritisoi monikulttuuri­suutta julistaen ”kylmänsodan islamia vastaan”.

”Vaikka Fortuyn perintö on yhä elos­sa, populistiselle liikkeelle elintärkeitä karismaattisia johtajia ei näkynyt poliit­tisella kentällä ennen Geert Wildersiä”, van Genugten huomauttaa.

Wilders on Fortuynin tavoin omak­sunut keskeiseksi teemakseen islaminvas­taisuuden. Hänen poliittisessa ohjelmas­saan islamia pidetään uskonnon sijaan ideologiana, joka uhkaa perinteistä hol­lantilaisuutta. Maahanmuuttovastaisuus on levinnyt myös muihin puolueisiin, ja muun muassa liberaalit ovat ottaneet varsin tiukan kannan siirtolaisuuteen.

Van Genugten tiivistää opposition vaalikampanjan ytimeksi kysymyksen: ”Haluammeko pitää vallassa nykyisen hallituskoalition, joka nojaa epädemo­kraattisen ja muukalaisvastaisen puolu­een tukeen?” Monet liberaaleja kesäkuun vaaleissa äänestäneet pettyivät, kun anti­liberaali Vapauspuolue otettiin mukaan hallitusneuvotteluihin.

Paluu Afganistaniin

Vaalien pääteemoja ovat olleet talous, julkiset menot, turvallisuus ja maahan­muutto sekä maahanmuuttajien kotout­taminen. Liberaalien viime kesäinen vaa­lilupaus leikata julkisia menoja upposi kansaan velkakriisin keskellä. Sekä libe­raalit että Vapauspuolue ovat kalastelleet ääniä velkakriisillä.

Hollanti on kuulunut Euroopan uni­onin tärkeimpiin nettomaksajiin, mutta nyt maassa keskustellaan osuuden vä­hentämisestä. Valtionvelka suhteessa BKT:hen on kasvanut viime vuosina, vaikka talous on edelleen suhteellisen vakaalla pohjalla.

Afganistanin kysymys on kaikkea muuta kuin loppuunkäsitelty, vaikka Hollanti kotiutti joukkonsa kansan laajalla tuella viime kesänä. Naton pai­nostuksesta keskustelu osallistumisesta käynnistettiin uudelleen, ja kiivaan po­liittisen taiston jälkeen syntyi päätös: maa palaa Afganistaniin, tällä kertaa po­liisijoukoin. Ensimmäinen ryhmä lähtee matkaan maaliskuussa.

 

Niina Sarkonen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja

 
Ulkopolitiikka 1/2011

Pyöreitä vuosia

Teija Tiilikainen

Jaakko Iloniemi: Näin syntyi Ulkopolitiikka

Joonas Pörsti

Vastahakoinen johtaja

Timo Behr

Iloniemen virstanpylväät

Joonas Pörsti

Pyssyjä pasifisteille?

Juha Mäkinen

Silminnäkijä: Herra B:n passitoimisto

Salla Nazarenko

Kirjatutka: Mitä taloustieteen oppikirjat eivät kerro?

Henri Purje

"Huone täynnä kaasua"

Juha Mäkinen

Nuoren polven ulkopolitiikka

Paavo Lipponen

Ministerit lomalla

Joonas Pörsti

Taistelukenttänä menneisyys

Igor Torbakov

Valtio muistaa puolestasi

Johanna Nykänen

Suomalaiset tuntevat historiansa

Joonas Pörsti

Sotaa ja rauhaa luokkahuoneissa

Juha Mäkinen

Egyptin vallanvaihto alkoi tietoverkosta

Henri Onodera

Venäjä kurottaa länteen

Hiski Haukkala

Venäjän ymmärtämisen taidosta

Katri Pynnöniemi

Rakkauden vuoksi tai siitä huolimatta

Anna Virkama

Antakaa meille Lopez ja sopimus

Reeta Paakkinen

Dilma Rousseffin kova testi

Mikael Wigell

Euroopan oikeiston nousu taittuu

Joonas Pörsti

Islamin vastainen populismi etenee Hollannissa

Niina Sarkonen

Opposition kannatus nousee Saksassa

Susan Villa

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Teemu Sinkkonen

Viro etsii uusia tavoitteita

Susan Villa

Oikeiston valtakausi loppunee Tanskassa

Niina Sarkonen

Suomi ilmastodiplomatian kärkeen

Oras Tynkkynen

Kriisinhallinta vailla suuntaa

Oskari Eronen, Jari Mustonen, Markus Peltola

Kahtiajako leimaa Yhdysvaltain mediaa

Lauri Seppälä

Teollisuusmies pettyi euroon

Yrjö Lautela

Demokratialla irti ydinaseista

Tarja Cronberg

Obaman kahden rintaman sota

Olli Ruohomäki

Kiina tien päällä

Lauri Tähtinen

Suomen historia brittitutkijan hampaissa

Jonathan Clements

Juoksuhiekkaa Tunisiassa

Louis Clerc

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen