Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Teemu Sinkkonen

Oikeisto syyttää keskustavasemmistolaista hallitusta hitaasta reagoinnista kriisiin.

Espanjassa järjestetään toukokuussa 13 autonomisen itsehallintoalueen parlamenttivaalit sekä kunnallisvaalit noin 8 000 kunnassa. Andalusian, Ka­talonian, Galician ja Baskimaan itsehal­lintoalueiden vaalit pidetään jokainen erikseen.

Vaaleissa odotetaan hallitsevan kes­kustavasemmistolaisen PSOE:n syöksy­kierteen jatkumista ja konservatiivisen PP:n nousua viime marraskuisen Katalo­nian äänestyksen mukaisesti. Maailman­laajuinen talouskriisi on iskenyt pahasti Espanjaan, ja työttömyysluvut nousivat viimevuoden lopussa jo yli 20 prosenttiin.

José Luis Zapateron hallitusta on kri­tisoitu voimakkaasti myöhäisestä reakti­osta kriisiin, mikä todennäköisesti kos­tautuu tulevissa vaaleissa, vaikkei maan talouspolitiikka olekaan paikallispolitii­kan agendalla. Hallitsevien puolueiden välinen kaksinkamppailu kulminoituutodennäköisesti erityisesti Aragonin, Baleaarien, Kantabrian ja Kastilia-Man­chan itsehallintoalueille. Näistä viimeksi mainitun alueen hallituksen istuva johta­ja on jo ehtinyt moittia puoluetoveriaan Zapateroa ”taakaksi” koko puolueelle.

Espanjan poliittisen kentän erityis­piirteenä voidaan pitää alueellisten puo­lueiden merkitystä. Etenkin paikallisvaa­leissa ne menestyvät monesti paremmin kuin kansallisesti suuret puolueet. Erityi­sesti Baskimaassa odotetaan mielenkiin­nolla, saavatko ääriseparatistiset puolu­eet pitkästä aikaa osallistua vaaleihin, kun ETA on nyt painostettu tulitaukoon.

Tulevissa vaaleissa oikeisto keskit­tynee kampanjoinnissaan ratsastamaan sosialistien talouspolitiikan epäonnistu­misella. Paikoittain muitakin teemoja noussee esiin, kuten esimerkiksi lai­ton maahanmuutto. Keskustelusta voi odottaa hyvin värikästä: Katalonian marraskuisissa vaaleissa eräs konserva­tiivipuolue PP:n ehdokas piti verkkosi­vuillaan peliä, jossa tapettiin laittomia siirtolaisia.

Asiallisen keskustelun suurin kysymys on kuitenkin se, tuleeko maahanmuuttajien sitoutua virallisesti integraatioon jon­kinlaisen ”sopimuksen”muodossa vai ei.

 

Teemu Sinkkonen

Kirjoittaja on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa


 
Ulkopolitiikka 1/2011

Pyöreitä vuosia

Teija Tiilikainen

Jaakko Iloniemi: Näin syntyi Ulkopolitiikka

Joonas Pörsti

Vastahakoinen johtaja

Timo Behr

Iloniemen virstanpylväät

Joonas Pörsti

Pyssyjä pasifisteille?

Juha Mäkinen

Silminnäkijä: Herra B:n passitoimisto

Salla Nazarenko

Kirjatutka: Mitä taloustieteen oppikirjat eivät kerro?

Henri Purje

"Huone täynnä kaasua"

Juha Mäkinen

Nuoren polven ulkopolitiikka

Paavo Lipponen

Ministerit lomalla

Joonas Pörsti

Taistelukenttänä menneisyys

Igor Torbakov

Valtio muistaa puolestasi

Johanna Nykänen

Suomalaiset tuntevat historiansa

Joonas Pörsti

Sotaa ja rauhaa luokkahuoneissa

Juha Mäkinen

Egyptin vallanvaihto alkoi tietoverkosta

Henri Onodera

Venäjä kurottaa länteen

Hiski Haukkala

Venäjän ymmärtämisen taidosta

Katri Pynnöniemi

Rakkauden vuoksi tai siitä huolimatta

Anna Virkama

Antakaa meille Lopez ja sopimus

Reeta Paakkinen

Dilma Rousseffin kova testi

Mikael Wigell

Euroopan oikeiston nousu taittuu

Joonas Pörsti

Islamin vastainen populismi etenee Hollannissa

Niina Sarkonen

Opposition kannatus nousee Saksassa

Susan Villa

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Teemu Sinkkonen

Viro etsii uusia tavoitteita

Susan Villa

Oikeiston valtakausi loppunee Tanskassa

Niina Sarkonen

Suomi ilmastodiplomatian kärkeen

Oras Tynkkynen

Kriisinhallinta vailla suuntaa

Oskari Eronen, Jari Mustonen, Markus Peltola

Kahtiajako leimaa Yhdysvaltain mediaa

Lauri Seppälä

Teollisuusmies pettyi euroon

Yrjö Lautela

Demokratialla irti ydinaseista

Tarja Cronberg

Obaman kahden rintaman sota

Olli Ruohomäki

Kiina tien päällä

Lauri Tähtinen

Suomen historia brittitutkijan hampaissa

Jonathan Clements

Juoksuhiekkaa Tunisiassa

Louis Clerc

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen