Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Viro etsii uusia tavoitteita

Susan Villa

Kun suuret päämäärät on saavutettu, virolaisia kiinnostaa ennen kaikkea kotimaan talouden kehitys.

”Virossa eletään tällä hetkellä 'yhden aikakauden lopun' tunnelmissa, sillä nyt meillä on euro, Nato, EU ja OECD. Hallitukselta on vaikea vaatia mitään, ja toisaalta hallituksen on vaikea luva­ta mitään erityistä”, kuvailee virolainen politiikan tutkija ja toimittaja Ahto Lob­jakas.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Andres Kasekamp on samoilla linjoilla. Hän ei pidä Vi­ron maaliskuisia parlamenttivaaleja erityisen merkittävinä, koska niiden ei ole odotettu tuovan suurta muutosta maahan. Ennusteiden perusteella on ollut todennäköistä, että sama hallitus jatkaa vallassa.

”Vaalikeskusteluissa keskeisimmät aiheet ovat olleet lähinnä kotimaan ta­louteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi työllisyys ja hintojen kehitys”, Kasekamp listaa.

Lobjakasin mukaan virolaiset näke­vät laajemman mittakaavan ongelmat, kuten EU-maiden talousvaikeudet, glo­baaleina kysymyksinä, joille hallitus voi tehdä hyvin vähän muuta kuin olla va­rovainen.

Osallistumista Irakin ja Afganistanin operaatioihin on kutsuttu Viron näytön paikaksi. Operaatioissa on kuollut jo useita virolaissotilaita, mutta Kasekamp ei usko aiheen vaikuttaneen puoluevalintoihin vaaleissa tai heikentäneen hallitus­puolueiden asemaa.

Viron varsin pirstaleinen puoluekent­tä on viime vuosina alkanut vakiintua kaksinkamppailuksi oikealle kallistuvan Andrus Ansipin reformipuolueen ja kes­kustasta vasemmalle sijoittuvan Edgar Savisaaren johtaman keskustapuolueen välillä.

Mahdollisista tulevaisuuden nou­sijoista hän nostaa esille sosiaalidemo­kraatit, jotka voivat onnistua lisäämään kannatustaan uuden nuoren johtajansa Sven Mikserin luotsauksessa.

Viron populistiset liikkeet Kasekamp määrittelee hyvin heikoiksi, eikä hän us­ko niillä olevan nostetta parlamenttiin asti.

 

Susan Villa

 
Ulkopolitiikka 1/2011

Pyöreitä vuosia

Teija Tiilikainen

Jaakko Iloniemi: Näin syntyi Ulkopolitiikka

Joonas Pörsti

Vastahakoinen johtaja

Timo Behr

Iloniemen virstanpylväät

Joonas Pörsti

Pyssyjä pasifisteille?

Juha Mäkinen

Silminnäkijä: Herra B:n passitoimisto

Salla Nazarenko

Kirjatutka: Mitä taloustieteen oppikirjat eivät kerro?

Henri Purje

"Huone täynnä kaasua"

Juha Mäkinen

Nuoren polven ulkopolitiikka

Paavo Lipponen

Ministerit lomalla

Joonas Pörsti

Taistelukenttänä menneisyys

Igor Torbakov

Valtio muistaa puolestasi

Johanna Nykänen

Suomalaiset tuntevat historiansa

Joonas Pörsti

Sotaa ja rauhaa luokkahuoneissa

Juha Mäkinen

Egyptin vallanvaihto alkoi tietoverkosta

Henri Onodera

Venäjä kurottaa länteen

Hiski Haukkala

Venäjän ymmärtämisen taidosta

Katri Pynnöniemi

Rakkauden vuoksi tai siitä huolimatta

Anna Virkama

Antakaa meille Lopez ja sopimus

Reeta Paakkinen

Dilma Rousseffin kova testi

Mikael Wigell

Euroopan oikeiston nousu taittuu

Joonas Pörsti

Islamin vastainen populismi etenee Hollannissa

Niina Sarkonen

Opposition kannatus nousee Saksassa

Susan Villa

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Teemu Sinkkonen

Viro etsii uusia tavoitteita

Susan Villa

Oikeiston valtakausi loppunee Tanskassa

Niina Sarkonen

Suomi ilmastodiplomatian kärkeen

Oras Tynkkynen

Kriisinhallinta vailla suuntaa

Oskari Eronen, Jari Mustonen, Markus Peltola

Kahtiajako leimaa Yhdysvaltain mediaa

Lauri Seppälä

Teollisuusmies pettyi euroon

Yrjö Lautela

Demokratialla irti ydinaseista

Tarja Cronberg

Obaman kahden rintaman sota

Olli Ruohomäki

Kiina tien päällä

Lauri Tähtinen

Suomen historia brittitutkijan hampaissa

Jonathan Clements

Juoksuhiekkaa Tunisiassa

Louis Clerc

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen