Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kiina tien päällä

Lauri Tähtinen

Yhdysvaltalaistoimittaja Peter Hesslerin Country Driving on kertomus Kiianssa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana tapahtuneesta muutoksesta. Kyseessä on road trip, matkakuvaus tai oikeastaan useamman matkan ketju, joiden kuluessa kirjoittaja pyrkii jäsentämään Kiinaa tien päältä.

Kiinassa kartat eivät tahdo pysyä ke­hityksen perässä. Yhdysvaltalaistoi­mittaja Peter Hessler kummastelee, miten ihmiset voivatkaan rakentaa nopeammin kuin piirtää.

Hesslerin Country Driving on ker­tomus 2000-luvun ensimmäisen vuosi­kymmenen aikana tapahtuneesta muu­tokses. Hessler kertoo Kiinan monista ilmiöistä periamerikkalaisen linssin läpi. Kyseessä on road trip, matkakuvaus tai oikeastaan useamman matkan ketju, joiden kuluessa hän pyrkii jäsentämään Kiinaa tien päältä.

Country Driving on The New Yorke­rin Pekingin-kirjeenvaihtajan ja Natio­nal Geographicin vakituisen avustajan kolmas Kiina-kirja. Se jakautuu kolmeen erilliseen osioon.

Heti alkuun Hessler läpäisee kiina­laisen ajokokeen. Kortti kourassa hän etsii autonvuokraamon, jonka pitäjä ei liiemmin kysele, minne Hessler autolla ajelee. Ensimmäiset pidemmät matkat suuntautuvat kauas Länsi-Kiinaan, jon­ne Hessler seuraa tuhansia kilometrejä pitkää Kiinan muuria tai pikemminkin sen osia. Hän kartoittaa Kiinan mennei­syyttä ja kuvaa historian vaiheita muurin avulla.

Kun Hessler on häädetty harvaan asutun lännen kylistä ja pikkukau­pungeista tarpeeksi monta kertaa, hän suuntaa takaisin Pekingiin. Kirjan seu­raavakin osa tapahtuu muurin varjossa, mutta tällä kertaa aivan pääkaupungin kupeessa sijaitsevassa maalaiskylässä. Sieltä amerikkalaistoimittaja vuokraa mökin, asettuu taloksi ja lopulta pääsee osaksi pienyhteisöä. Hessler kuvaa, mi­ten 2000-luvun alussa nykyisyys saapui ja jäi kylään esimerkiksi autojen sekä vanhaa Kiinaa kaipaavien pekingiläisten viikonlopun viettäjien muodossa.

Teoksen viimeinen osio kertoo Ete­lä-Kiinan teollisuuskaupungeista, jotka elävät ainaista tulevaisuutta. Hessler seuraa tarkimmin rintaliivien kaaritu­kia valmistavan tehtaan vaiheita, mut­ta myös Euroopan turistikaupunkien myyntikojuihin toimitettavia maisema­kuvia maalaavien taideopiskelijoiden elämää. Muun maailman tarpeet ja eri­tyisesti niiden vivahteet näyttävät ko­vin kummallisilta kulutustarvikkeiden alkulähteillä.

Country Driving on selkeän temaat­tinen teos. Se kertoo murroksesta, joka ei jätä rauhaan. Hessler ei ole poliittinen kirjailija, vaan pikemminkin tarinan­kertoja, joka ammentaa niin mennees­tä, nykyhetkestä kuin tulevasta. Vaikka politiikka ei ole pinnassa Hesslerin ker­ronnassa, se nostaa välillä väkisinkin päätään. Kirjoituksissa sivutaan raja­seutujen epäluuloja, kehityksen nimissä tehtyjä maanviljelijöiden maiden pakko­lunastuksia sekä teollisuustyöntekijöiden elinolosuhteita.

Hessler selvästi vierastaa kaikenkat­taviin selityksiin pyrkiviä suuria Kiina-kirjoja, joissa Kiina nousee ja valloittaa tai hajoaa ja jää pelkäksi ilmiöksi. Tästä huolimatta osa hänen omista havain­noistaankin jää suurpiirteisiksi. Eräs niistä liittyy Kiinan kehityksen luontee­seen. Hessler vertaa tilannetta avoimesti 1800-luvun Yhdysvaltoihin, joka tunnet­tiin ”ryöstökapitalismista”. Kapitalismin rinnalla tosin kulki muu yhteiskunnalli­nen kehitys.

Kiinassa kapitalismi etenee yksin, sil­lä kasvu on pelkkää bisnestä. Tehtaiden mukana ei kehity vapaata lehdistöä ja vielä vähemmän ammattiyhdistysliikettä. Uskontokin pysyy visusti taka-alalla, jos sitä ylipäätään on. Toisin kuin 1800-lu­vun Pohjois-Amerikassa, kehittyvässä Kiinassa ei ole pulaa työväestä. Koska maaseudulta tulijoita riittää, työnantajil­la on edelleenkin valta-asema työmark­kinoilla.

Vaikka Hessler ei ole kirjassaan so­tajalalla, hän ei myöskään kaunistele Kiinan todellisuutta. Hänen esittämis­tään ihmiskohtaloista saakin enemmän pontta poliittisille näkemyksille kuin monen kovaäänisemmän keskustelijan sanomisista.

Peter Hessler: A Journey Through China from Farm to Factory. Harper 2010, 448 s.

Lauri Tähtinen

Kirjoittaja viimeistelee historian väitös­kirjaansa Cambridgen yliopistossa

 
Ulkopolitiikka 1/2011

Pyöreitä vuosia

Teija Tiilikainen

Jaakko Iloniemi: Näin syntyi Ulkopolitiikka

Joonas Pörsti

Vastahakoinen johtaja

Timo Behr

Iloniemen virstanpylväät

Joonas Pörsti

Pyssyjä pasifisteille?

Juha Mäkinen

Silminnäkijä: Herra B:n passitoimisto

Salla Nazarenko

Kirjatutka: Mitä taloustieteen oppikirjat eivät kerro?

Henri Purje

"Huone täynnä kaasua"

Juha Mäkinen

Nuoren polven ulkopolitiikka

Paavo Lipponen

Ministerit lomalla

Joonas Pörsti

Taistelukenttänä menneisyys

Igor Torbakov

Valtio muistaa puolestasi

Johanna Nykänen

Suomalaiset tuntevat historiansa

Joonas Pörsti

Sotaa ja rauhaa luokkahuoneissa

Juha Mäkinen

Egyptin vallanvaihto alkoi tietoverkosta

Henri Onodera

Venäjä kurottaa länteen

Hiski Haukkala

Venäjän ymmärtämisen taidosta

Katri Pynnöniemi

Rakkauden vuoksi tai siitä huolimatta

Anna Virkama

Antakaa meille Lopez ja sopimus

Reeta Paakkinen

Dilma Rousseffin kova testi

Mikael Wigell

Euroopan oikeiston nousu taittuu

Joonas Pörsti

Islamin vastainen populismi etenee Hollannissa

Niina Sarkonen

Opposition kannatus nousee Saksassa

Susan Villa

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Teemu Sinkkonen

Viro etsii uusia tavoitteita

Susan Villa

Oikeiston valtakausi loppunee Tanskassa

Niina Sarkonen

Suomi ilmastodiplomatian kärkeen

Oras Tynkkynen

Kriisinhallinta vailla suuntaa

Oskari Eronen, Jari Mustonen, Markus Peltola

Kahtiajako leimaa Yhdysvaltain mediaa

Lauri Seppälä

Teollisuusmies pettyi euroon

Yrjö Lautela

Demokratialla irti ydinaseista

Tarja Cronberg

Obaman kahden rintaman sota

Olli Ruohomäki

Kiina tien päällä

Lauri Tähtinen

Suomen historia brittitutkijan hampaissa

Jonathan Clements

Juoksuhiekkaa Tunisiassa

Louis Clerc

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen