Kiina tien päällä

Hesslerin Country Driving on ker­tomus 2000-luvun ensimmäisen vuosi­kymmenen aikana tapahtuneesta muu­tokses. Hessler kertoo Kiinan monista ilmiöistä periamerikkalaisen linssin läpi. Kyseessä on road trip, matkakuvaus tai oikeastaan useamman matkan ketju, joiden kuluessa hän pyrkii jäsentämään Kiinaa tien päältä.

Country Driving on The New Yorke­rin Pekingin-kirjeenvaihtajan ja Natio­nal Geographicin vakituisen avustajan kolmas Kiina-kirja. Se jakautuu kolmeen erilliseen osioon.

Heti alkuun Hessler läpäisee kiina­laisen ajokokeen. Kortti kourassa hän etsii autonvuokraamon, jonka pitäjä ei liiemmin kysele, minne Hessler autolla ajelee. Ensimmäiset pidemmät matkat suuntautuvat kauas Länsi-Kiinaan, jon­ne Hessler seuraa tuhansia kilometrejä pitkää Kiinan muuria tai pikemminkin sen osia. Hän kartoittaa Kiinan mennei­syyttä ja kuvaa historian vaiheita muurin avulla.

Kun Hessler on häädetty harvaan asutun lännen kylistä ja pikkukau­pungeista tarpeeksi monta kertaa, hän suuntaa takaisin Pekingiin. Kirjan seu­raavakin osa tapahtuu muurin varjossa, mutta tällä kertaa aivan pääkaupungin kupeessa sijaitsevassa maalaiskylässä. Sieltä amerikkalaistoimittaja vuokraa mökin, asettuu taloksi ja lopulta pääsee osaksi pienyhteisöä. Hessler kuvaa, mi­ten 2000-luvun alussa nykyisyys saapui ja jäi kylään esimerkiksi autojen sekä vanhaa Kiinaa kaipaavien pekingiläisten viikonlopun viettäjien muodossa.

Teoksen viimeinen osio kertoo Ete­lä-Kiinan teollisuuskaupungeista, jotka elävät ainaista tulevaisuutta. Hessler seuraa tarkimmin rintaliivien kaaritu­kia valmistavan tehtaan vaiheita, mut­ta myös Euroopan turistikaupunkien myyntikojuihin toimitettavia maisema­kuvia maalaavien taideopiskelijoiden elämää. Muun maailman tarpeet ja eri­tyisesti niiden vivahteet näyttävät ko­vin kummallisilta kulutustarvikkeiden alkulähteillä.

Country Driving on selkeän temaat­tinen teos. Se kertoo murroksesta, joka ei jätä rauhaan. Hessler ei ole poliittinen kirjailija, vaan pikemminkin tarinan­kertoja, joka ammentaa niin mennees­tä, nykyhetkestä kuin tulevasta. Vaikka politiikka ei ole pinnassa Hesslerin ker­ronnassa, se nostaa välillä väkisinkin päätään. Kirjoituksissa sivutaan raja­seutujen epäluuloja, kehityksen nimissä tehtyjä maanviljelijöiden maiden pakko­lunastuksia sekä teollisuustyöntekijöiden elinolosuhteita.

Hessler selvästi vierastaa kaikenkat­taviin selityksiin pyrkiviä suuria Kiina-kirjoja, joissa Kiina nousee ja valloittaa tai hajoaa ja jää pelkäksi ilmiöksi. Tästä huolimatta osa hänen omista havain­noistaankin jää suurpiirteisiksi. Eräs niistä liittyy Kiinan kehityksen luontee­seen. Hessler vertaa tilannetta avoimesti 1800-luvun Yhdysvaltoihin, joka tunnet­tiin ”ryöstökapitalismista”. Kapitalismin rinnalla tosin kulki muu yhteiskunnalli­nen kehitys.

Kiinassa kapitalismi etenee yksin, sil­lä kasvu on pelkkää bisnestä. Tehtaiden mukana ei kehity vapaata lehdistöä ja vielä vähemmän ammattiyhdistysliikettä. Uskontokin pysyy visusti taka-alalla, jos sitä ylipäätään on. Toisin kuin 1800-lu­vun Pohjois-Amerikassa, kehittyvässä Kiinassa ei ole pulaa työväestä. Koska maaseudulta tulijoita riittää, työnantajil­la on edelleenkin valta-asema työmark­kinoilla.

Vaikka Hessler ei ole kirjassaan so­tajalalla, hän ei myöskään kaunistele Kiinan todellisuutta. Hänen esittämis­tään ihmiskohtaloista saakin enemmän pontta poliittisille näkemyksille kuin monen kovaäänisemmän keskustelijan sanomisista.

Peter Hessler: A Journey Through China from Farm to Factory. Harper 2010, 448 s.

Lauri Tähtinen

Kirjoittaja viimeistelee historian väitös­kirjaansa Cambridgen yliopistossa