Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Välineet ja mekanismit

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) on vuonna 2010 perustettu euroalueen väliaikainen kriisinhallintajärjestelmä, joka on käytössä kesäkuuhun 2013 asti. Heinäkuusta 2013 alkaen ERVV:n korvaa pysyvä Euroopan vakausmekanismi (EVM).

EVM:ssä ovat mukana 17 euromaata, jotka sijoittavat mekanismiin pääomaa yhteensä 80 miljardia euroa. Lisäksi maat sitoutuvat yhteensä 620 miljardin korotusvaltuuksiin. Jos jokin uusi maa liittyy euroon, myös sen tulee osallistua EVM:n rahoitukseen.

Eri maiden osuus rahoituksesta on määritelty niin sanotun jakoavaimen perusteella. Siinä on otettu huomioon euromaiden varallisuustasot niin, että köyhimpien maiden ei tarvitse maksaa suhteessa yhtä paljon kuin rikkaiden.

Suomen osuus EVM:n kuluista on noin 1,8 prosenttia. Se tarkoittaa reilua 1,4:ää miljardia euroa EVM:n pääomasta sekä 11,1:tä miljardia euroa korotusvaltuuksista ja takauksista. Pääomaosuus tulee maksaa vuosien 2013–2016 aikana.

Määrältään pääomaa selvästi suuremmat korotusvaltuudet jouduttaisiin maksamaan tilanteessa, jossa EVM:n koko lainakapasiteetti olisi otettu käyttöön ja kaikki lainaa saaneet maat päätyisivät täydellisesti maksukyvyttömiksi siten, että lainat jäisivät maksamatta takaisin.

EVM:ään on tarkoitus turvautua vain, jos se on välttämätöntä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Lainoituspäätökset edellyttävät euromaiden yksimielistä päätöstä, Suomessa eduskunnan hyväksyntää.

Lue myös: Velanmaksun aika