Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kruunupäiden juhlat

Juha Mäkinen

Vapun alla pidettyjen Britannian kuninkaallisten häiden kutsuvieraslistalla olivat totuttuun tapaan kaikki Euroopan kruunupäät. Heidän joukossaan oli myös joukko jo vuosikymmeniä sitten lakkautettujen monarkioiden edustajia, jotka ovat viettäneet suuren osan elämästään maanpaossa.

Kruunupäiden juhlat
Kuva: Flickr/Armigeress
Jugoslavian kruununprinssi Aleksan­dar oli maanpaossa jo syntyessään hei­näkuussa 1945. Britannian hallitus luo­vutti lontoolaisen luksushotellin sviitin väliaikaisesti pakolaishallitukselle, jotta prinssi saattoi syntyä virallisesti Jugo­slavian maaperällä. Serbiaan vuonna 2000 palannut Aleksandar on julkisesti kannattanut maan muuttamista kunin­gaskunnaksi.

89-vuotias Mikael I ehti toimia Ro­manian kuninkaana kahteen otteeseen, 1927–1930 ja 1940–1947. Toisen maail­mansodan jälkeen valtaan nousseet kom­munistit pakottivat kuninkaan eroamaan ja lähtemään maanpakoon. Hänelle pa­lautettiin Romanian kansalaisuus vuon­na 1997.

Bulgarian Simeon II kruunattiin ku­ninkaaksi kuusivuotiaana vuonna 1943 ja joutui maanpakoon kolme vuotta myö­hemmin. Entinen kuningas palasi Bulga­riaan vuonna 1996, perusti omaa nime­ään kantaneen puolueen ja nousi päämi­nisteriksi vuonna 2001. Simeon joutui kuitenkin huomaamaan monarkin ja pääministerin eron: jälkimmäisen asema nojaa äänestäjien tukeen. Pääministerin kausi päättyi vuoden 2005 vaaleihin.

Kreikan kuningas Konstantin II:n kohtaloksi koitui vuoden 1967 sotilas­vallankaappaus. Kuningas antoi aluksi tukensa everstijuntalle, mutta yritti myö­hemmin organisoida vastavallankaappausta. Sen epäonnistuttua hän lähti maanpakoon.

Demokratian palauttamisen jälkeen kreikkalaiset hylkäsivät monarkian vuoden 1974 kansanäänestyksessä. 20 vuotta myöhemmin Konstantin menetti myös Kreikan kansalaisuuden; uuden lain mukaan jokaisella kansalaisella tuli olla sukunimi, eikä entinen monarkki taipunut moiseen rahvaanomaisuuteen.


Juha Mäkinen/UP

 
Ulkopolitiikka 2/2011

Sauli Niinistö: Velanmaksun aika

Juha Mäkinen

Välineet ja mekanismit

Juha Mäkinen

Euroopan hinta

Teija Tiilikainen

Yhdysvallat pyyhkii arabikadun pölyjä

Ari Kerkkänen

Brysselissä häärii liikaa kokkeja

Kristi Raik

Kirjatutka: Kädenvääntöä terroristien kanssa

Toby Archer

Mitä on "suomettuminen"?

Jukka Huopaniemi

Kruunupäiden juhlat

Juha Mäkinen

Vaihtoehtoinen rauhanpalkinto

Juha Mäkinen

Virtaa Niilistä

Joonas Pörsti

Velkaantumisen pitkä tie

Samu Kurri

Ylös velkasuosta

Samu Kurri

Remontti nosti kansankodin arvoa

Antti Kivimäki

Vaikeasti hallittava mosaiikki

Outi Korhonen

Pitkä tie demokratiaan

Taru Salmenkari

Afrikan diktatuurien aikalisä

Anna-Kaisa Hiltunen

Afrikan hirmuisimmat hallitsijat

Anna-Kaisa Hiltunen

Nuorta työikäistä väkeä

Anna-Kaisa Hiltunen

Al-Qaidan etsikkoaika

Juha Saarinen

Diplomaattien kapina

Louis Clerc

L’exception marocaine

Anna Virkama

Avoimuuden aikakausi

Sinikukka Saari, Arto Nokkala

Iso yhteiskunta, pieni valtio

Olli-Matti Nykänen

Epätietoinen kolmas sektori

Olli-Matti Nykänen

Suomen kriisinhallinnan uusi tarina

Touko Piiparinen

Operaatio Paxin jälkilypsy

Jaakko Blomberg

Yhden onni, toisen tappio

Olai Voionmaa

Kirjatutka: Pragmatisti presidenttinä

Markku Ruotsila

Kirjatutka: Muslimifeministi varoittaa ääri-islamista

Tiina Tarvainen

Kirjatutka: Muslimimaailman valtasukujen tyttäret

Janne Hopsu

Kirjatutka: Internetin luoma vapaus on illuusio

Juha Mononen

Kirjatutka: Populismin oravanpyörä uhkaa taloutta

Mikael Wigell

Kirjatutka: Alati jatkuva itä–länsi-ottelu

Pekka Vahvanen

Lyömäase liennytystä vastaan

Juha Mäkinen

Eurokriisi on seurausta poliittisesta projektista

Katarina Sehm-Patomäki

Serbia katsoo Eurooppaan

Rinna Kullaa, Tanja Tamminen

Counter-jihad ja Norjan tragedia

Toby Archer

Voisiko internetistä olla ihmisoikeudeksi?

Miia Halme-Tuomisaari

 

Tervetuloa entistä parempaan maailmaan

Anna-Kaisa Hiltunen

Kirjatutka: Leïla ja puoli valtakuntaa

Anna Virkama